26.03.2017 04:39
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2010 >> Järvilohistrategia














 
 
 
 
 
 
JÄRVILOHISTRATEGIA

Lausunto järvilohistrategian päivittämisestä, 23.9.2010

Pohjois-Karjalan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön(SVK) lausuntoa järvilohistrategian päivittämisestä. Lausuntonaan keskusjärjestö esittää seuraavaa.

Järvilohen alamitta tulisi pikaisesti yhtenäistää koko järvilohen esiintymisalueella ja nostaa alamitta kalastusasetuksessa 60 senttimetriin.

Pielisjoen ulkopuoliselle alueelle (mm. Pielinen, Höytiäinen, Suvasvesi, ala-Saimaa) istutettavat järvilohilta tulisi leikata rasvaevä, mikä sallisi niiden kalastuksen samalla kun rasvaevälliset järvilohet tulisi vapauttaa.
Järvilohen suojelun suurin ongelma on kuitenkin edelleen verkkokalastus, joka vaellusalueella kohdistuu järvilohen vaelluspoikasiin sekä syönnösalueen keskenkasvuisiin kaloihin.

SVK:n mielestä saimaannorpan suojelurajoitukset auttavat vain pieneltä osin järvilohistrategian tavoitteiden toteutumista. Norpparajoitukset eivät rajoita järvilohen vaelluspoikasten kalastusta ohutlankaisilla verkoilla lainkaan 1.7.-15.4. välisenä aikana. Täysin norpparajoitusten ulkopuolelle jää järvilohen suojelun kannalta tärkeimpiä alueita vaelluspoikasten ja emokalojen vaellusten solmukohdissa ja kapeikoissa muun muassa Orivedellä, Paasivedellä ja Yövedellä. Lisäksi synergiaa olisi löydettävissä koho/täkysiimapyynnin kieltämisellä koko järvilohen vaellusalueella ja siten tämän rajoituksen käsittäen myös koko norppa-alueen.

Vastuu järvilohen suojelusta kuuluu SVK:n mielestä ensisijaisesti olleet kalatalous- ja ympäristöviranomaisille. Toissijaisesti vastuuta suojelusta kantavat kalantutkimus, kalastusoikeuden haltijat ja kalastuksen ohjaus, siis RKTL, osakaskunnat ja kalastusalueet. Vasta kolmantena vastuuportaana ovat vapaa-ajankalastajat ja ammattikalastajat, jotka harjoittavat kalastusta kalastussäädösten ja annettujen määräysten mukaisesti.

Järvilohistrategian tavoitteiden toteutumista olisi voitu ja voitaisiin nopeuttaa maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön sekä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen aktiivisemmalla toiminnalla ja yhteistyöllä.

Tärkeimpänä toimenpiteenä strategian toteuttamisessa on tällä hetkellä verkkokalastuksen ohjaus ja solmuvälirajoitukset järvilohen vaellusreitin keski- ja alaosilla, Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa sekä turvata vähien leimautuneiden emokalojen nousu välillä Haukivesi-Pielisjoki kapeikoissa ja vaellusreitillä.
Nyt nousevien emokalojen kalastus on sallittu yli 55, 65 tai 80 mm solmuvälisillä verkoilla, kalastusalueesta riippuen. Kohosiimakalastus on sallittua syksyisin koko emokalojen nousualueella Pielisjokisuuhun asti. Emokaloja saa edelleen kalastaa vapaasti koko nousureitillä. Vapaa-ajankalastajien mielestä tätä pitäisi rajoittaa muutenkin kuin eväleikkauksella, sillä verkkoon tai kohosiimaan joutuneista järvilohista kaikki kuolevat.

SVK:n mielestä viehekalastukselle, lähinnä vetouistelulle asetut ovat perusteltuja vasta, jos edellä esitetyt toimenpiteet eivät ole riittäviä  strategiassa esitettyjen tavoitteiden toteutumiselle.



 
Powered by WebUpdate