30.04.2017 10:03
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2007 >> Valtiovarainvaliokunta















 
 
 
 
 
 
VALTIOVARAINVALIOKUNTA

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta, Maatalousjaosto
Kuulemistilaisuus 19.10.2007

Vapaa-ajankalastuksen saalis vuonna 2005 oli 38 miljoonaan kiloa ja sen arvo 46,3 miljoonaa euroa, ammattikalastuksen saalis oli 93 miljoonaa kiloa ja arvo 23,5 miljoonaa euroa ja kalanviljely tuotti kalaa 14,3 miljoonaa kiloa, arvoltaan 44,1 miljoonaa euroa.
Vapaa-ajankalastus on siis merkittävin kalatalouden osa-alue myös saaliin arvolla mitattuna, puhumattakaan sen sosiaalisesta, kansantaloudellisesta tai kansanterveydellisestä merkityksestä. Ilman vapaa-ajankalastajia pääosa uusiutuvista kotimaisista kalakannoista jäisi hyödyntämättä.
Vuoden 2008 talousarvioesityksessä on osoitettu elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistämiseen 13,635 M€, josta kansallista tukea 8,233 M€. Vapaa-ajankalastuksen kehittämiseen talousarvio osoittaa varoja kalastuksen harrastajilta veroluonteisina kalastuksenhoitomaksuina kerättävistä maksuista 5,536 M€.
Kalastuslain 91 §:n mukaan kalastuksenhoitomaksuina kertyneet varat käytetään kalavesien omistajille maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoimintaan, kalastusalan järjestöjen toimintaan, kalatalouden edistämiseen sekä valtiolle maksun kannosta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Verrattuna elinkeinokalatalouden edistämiseen esitettyihin varoihin on vapaa-ajankalastukselle osoitettu määräraha suhteettoman pieni, eikä vastaa vapaa-ajankalastuksen merkitystä kalataloudessa.

Kalastuksenhoitomaksun maksaneiden (vuosimaksu) määrä on jatkanut laskuaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lasku oli yli 40 %. Suuret ikäluokat alkavat vapautua kalastuksenhoitomaksun maksuvelvoitteesta vuodesta 2010 lähtien. Muutama vuosi myöhemmin maksavien määrä lienee nykykehityksellä enää noin 150 000 kpl
Kalastuksenhoitomaksun korotus ei ole ratkaisu ongelmaan. Vuoden 2004 alusta maksua korotettiin kolmanneksella ja maksajien määrä laski välittömästi noin 10 %:lla ja maksun korotuksella saatu kertymän lisäys hävisi neljässä vuodessa.
Kalastajatilastojen mukaan nayttaisi siltä, että kalastuksenhoitomaksun maksaneiden määrä on jokseenkin sama kuin ns. aktiivisten kalastajien. Mikäli kalastuksenhoitomaksukertymää halutaan tulevaisuudessa pitää nykytasolla tai kasvattaa, tulee aktiivikalastajien määrää kasvattaa. Tutkimusten mukaan pohja kalastusharrastukselle luodaan lapsuudessa. Lasten ja nuorten käytännön kalastuksen ohjaaminen ja kalastusharrastuksen kehittäminen on pidemmällä aikavälillä ratkaisu, joka ylläpitää ja lisää kalastusharrastuksen suosiota.

MMM:n vuonna hyväksymää valtakunnallinen vapaa-ajankalatalouden kehittämisohjelmaa vuosille 2001-2010 on vastikään päivitetty. Ohjelma edellyttää neuvontamäärärahojen jakosuhteiden tarkistamista. Samaan asiaan ovat kiinnittäneet huomiota jo aikaisemmin myös eduskunnan valtiontilintarkastajat. Jakoperusteiden tarkistamisvaatimus tuli esille myös viime vuonna toteutetussa kalastusalan neuvontajärjestöjen arvioinnissa (Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 79 / 2006). Toistaiseksi jakosuhteiden tarkistusta ei ole tehty.
Nykyisellään vapaa-ajankalastajien neuvonta saa kalastusalan neuvontajärjestöjen toiminta-avustuksesta noin 30 %. Pääosa toiminta-avustuksesta menee kalavesien omistajien neuvontaan. Tämä ei vastaa neuvontarvetta, jonka valtaosa on jo pitkään ollut vapaa-ajankalastuksen puolella. Neuvontarpeen mukainen jakosuhteiden tarkistus parantaisi vapaa-ajankalastajien neuvontaa, lisäisi aktiivikalastajien määrää ja myös kalastuksenhoitomaksuvarojen kertymää
Vajaa neljännes kalastuksenhoitomaksuvaroista jaetaan vesialueen omistajille korvauksena kalavesien käytöstä ongintaan ja pilkintään. Toisaalta onginta ja pilkintä on säädetty maksuttomiksi jokamiesoikeuksiksi, joiden käyttö ei rasita kalakantoja eikä edellytä kalavesien hoitoa. Kalastuksenhoitomaksuvarojen supistuessa perusteettomasta omistajakorvauksesta tulisi luopua ja osoittaa varat muihin kalastuslain 91 §:n mukaisiin, kalataloutta edistäviin tarkoituksiin. Tämänsuuntainen esitys sisältyy päivitettyyn MMM:n vapaa-ajankalatalouden kehittämisohjelmaan.

Talousarvioesityksen kalatalousosan yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että vapaa-ajankalastuksessa tapahtuneet muutokset edellyttävät kalakantojen hoitotoiminnan uudelleenarviointia ja että siinä tullaan kiinnittämään enemmän huomiota kalastuksen järjestelyyn, istutusten suunnitelmallisuuteen ja kalataloudellisiin kunnostuksiin.
SVK yhtyy näihin perusteluihin. Kalavesien hoidon yksipuolinen istutuspainotteisuus on johtanut liian usein perusteettomiin ja tuloksettomiin istutuksiin, joissa on tuhlattu suuri osa kalataloutemme niukoista käyttövaroista. Kalavesien hoidon uudelleenarvioinnin seurauksena voidaan luopua turhista istutuksista ja ohjata vapautuneet varat kalojen elinympäristöjen kunnostamiseen ja kalastuksen ohjaukseen.

Esityksen perusteluissa todetaan, että tarkoituksena on edistää nuorten kalastusharrastusta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on kaikkien vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka on resurssiensa puitteissa tehnyt työtä niin järjestäytyneiden kuin järjestöihin kuulumattomienkin nuorten ja lasten kalastusharrastuksen herättämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Hyvät edellytykset talousarvioesityksen tavoitteen toteuttamiseen tarjoaa järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien maankattava kalaseura- ja kerhoverkko.

 

 

 

 

 

 



 
Powered by WebUpdate