24.04.2017 18:17
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2007 >> Hylkeiden hoitosuunnitelma















 
 
 
 
 
 
HYLKEIDEN HOITOSUUNNITELMA

Lausunto Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman luonnoksesta 15.1.2007, 8.2.2007

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää tutustuttuaan viitekirjeen yhteydessä lähetettyyn aineistoon "ITÄMEREN HYLJEKANTOJEN HOITOSUUNNITELMA, luonnos 15.1.2007" lausuntonaan seuraavaa.

Lausunnolla oleva asiakirja sisältää melko kattavan Suomen näkökulmasta laaditun selostuksen Itämeren hyljekantojen hoidon ja suojelun taustoista sekä niiden hoidon tavoitteista ja toimenpiteistä. Asiakirjassa kuvataan viime vuosisadalla tapahtunut hyljekantojen voimakas väheneminen vain vähäiseen osaan kantojen arvioidusta koosta sata vuotta sitten ja tämän kehityksen jälkeinen hyljekantojen suojelu. Liiallisen, tapporahalla vauhditetun pyynnin ja Itämeren ympäristömyrkkypitoisuuden kasvun vähentämät kannat ovat suojelun ansiosta kääntyneet kasvuun. Hylkeitä tavataan nykyisin merialueilla, joista ne olivat olleet poissa vuosikymmenten ajan.

Selostuksessa korostetaan elinkeinokalastajien ja kalanviljelijöiden kärsimiä hyljevahinkoja ja todetaan asenteiden koventuneen näiden kokemien taloudellisten menetysten johdosta. Erityisesti hallia pidetään monilla merialueilla haittaeläimenä. Toisaalta niin halliin kuin norppaankin suhtaudutaan kansalaisten piirissä yleisesti myös myönteisesti, koska ne koetaan osana elävää ja monipuolista meriluontoa Hoitosuunnitelmassa onkin pyritty tasapainottelemaan näiden erilaisten, joskus aivan vastakkaistenkin näkemysten välillä sekä ottamaan huomioon kansainväliset ja kansalliset sopimukset, sitoumukset ja strategiat.

Hoitosuunnitelmaluonnoksessa asetetut hyljekantojen hoitotavoitteet - kohta 9.2 - peruslinjauksineen ovat asialliset ja hyväksyttävissä. Elinvoimaiset hyljekannat muodostavat hyödynnettävän luonnonvaran ja ovat osa luonnon monimuotoisuutta. Hyljekantojen suotuisan suojelutason ylläpito on kyettävä järjestämään määritellyillä kannanhoitoalueilla niin, että haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Tämä edellyttää kantojen runsauden ja rakenteen luotettavaa seurantaa sekä tarvittaessa hylkeiden tarkoituksenmukaisen metsästyksen sallimista ja ylläpitoa.

SVK muistuttaa, että kalakantojen muodostaman luonnonvaran hyödyntäjinä merialueillamme ovat myös vapaa-ajankalastajat. Heidän kalansaaliinsa, jos mukaan ei lasketa silakka- ja kilohailisaaliita, on vuosittaisesta merialueittemme kalansaaliista reilusti yli 60 %. Tämän saalisosuuden talteenottoon osallistuu vuosittain parisensataatuhatta kansalaista. SVK edellyttää myös vapaa-ajankalastuksen edellytysten ja merkityksen huomioon ottamista hyljekantojen hoitosuunnitelmien laadinnassa ja mahdollisten toimenpiteiden arvioinnissa. Sama koskee luonnollisesti kehittyvää rannikon ja saariston matkailuelinkeinoa. Rannikkoalueittemme luonnon käyttömuodot ja hyödyntäminen ovat voimakkaassa muutoksessa, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista tarkastella tämänkään kaltaisessa asiakirjassa pääosin vain luonnon ja hyljekantojen häiriötekijöinä.

Rannikkoalueittemme vapaa-ajankalastajat kokevat ja näkevät hylkeet yhtenä kalastusympäristönsä luonnonpiirteenä. Niihin suhtautuminen tietysti vaihtelee koettujen haittojen ja kokemusten sekä elämysten perusteella henkilökohtaisella tasolla. Yleispiirteenä kuitenkin on se, että hylkeet hyväksytään osaksi meriluontoamme. Hylkeitä koskevaa tietämystä on kuitenkin lisättävä ja jatkuvasti jaettava vapaa-ajankalastajille. SVK:n edellyttää, että vapaa-ajankalastajien järjestöt otetaan mukaan hyljekantojemme hoitosuunnitelmaan sisältyviin koulutus, neuvonta ja tiedotushankkeisiin kuten hyljetietokeskuksen seurantaryhmään, alueellisiin keskustelufoorumeihin yms. Rannikon vapaa-ajankalastajapiireistä ja niiden seuroista ja kerhoista saa tarvittaessa tiedot keskustoimistostamme.

SVK kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto tästä asiakirjasta. Virkistys- ja vapaa-ajankalastajien valtakunnalliset järjestöt - Suomen Kalamiesten Keskusliitto, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto sekä Suomen Urheilukalastajien Liitto - ovat yhdistäneet toimintansa vuonna 2000 perustetun Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puitteisiin ja lausuntopyynnöt ym. yhteydenotot pyydämme osoittamaan keskusjärjestölle.



 
Powered by WebUpdate