31.10.2014 07:25
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2006 >> Vesiensuojelun suuntaviivat




Onkitukku
MyFly













 
 
 
 
 
 
 
VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT

Lausunto Suomen ympäristökeskuksen taustaselvityksestä "Vesiensuojelun suuntaviivat 2015" -ohjelman valmistelua varten 23.5.2006

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää tutustuttuaan viitekirjeen yhteydessä lähetettyyn aineistoon "Vesiensuojelun suuntaviivojen taustaselvitys" lausuntonaan seuraavaa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö pitää merkittävänä sitä, että vesien ja vesistöjen suojelutyötä koskeva suunnittelu, keskustelu ja toimintakin ovat osoittaneet merkittävää aktivoitumista viime vuosina. Siitä on osoituksena tämäkin laajahko taustaselvitys, jossa on käyty läpi vesien tilaan heikentävästi vaikuttavat tekijät melko kattavasti. Tavoitteena lienee jälleen antaa valtioneuvoston periaatepäätös Suomen vesiensuojelun suuntaviivoiksi tulevalle kaudelle. Samanaikaisesti on myös menossa vesipolitiikan puitedirektiivin kansallisen toimeenpanon edellyttämät toimet, joiden pohjaksi on säädetty laki vesienhoidon järjestämisestä. Tämän direktiivin toteuttamiselta odotetaan ratkaisevaa sysäystä vesien ja vesistöjemme suojelun ja hoidon kehittämiselle. Nyt lausunnolla olevan taustaselvityksen ja mahdollisesti annettavan valtioneuvoston periaatepäätöksen suhdetta vesipuitedirektiivin kansallisen toimenpanon puitteissa tapahtuvaan vesienhoitoalueiden puitteissa tapahtuvaan suunnitteluun ja toimenpideohjelmiin sekä niiden rahoitukseen ei ole selkeästi ilmaistu tässä taustaselvityksessä. Vesipolitiikan puitedirektiivin sisältämän keskeisen tavoitteen - vesien hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä - edellyttää voimakasta panostusta vesistöjen kuormitusta vähentävään toimintaan. Tämän seikan on SVK:n käsityksen mukaan ilmettävä keskeisesti siinä valmistelussa, joka käynnistetään valtioneuvoston periaatepäätöksen aikaansaamiseksi ja tietysti myös periaatepäätöksen sisällössä.

Tässä taustaselvityksessä on ihmistoiminnan vaikutuksia vesiin ja näiden vaikutusten vähentämistä tarkasteltu osa-alueittain ja myös esitetty vaihtoehtoisia toimintamalleja. Kalakantoja ja kalastusta haittaavan vesien kuormituksen vähentäminen edellyttää toimenpiteiden ulottamista aikaisemmin tiukkojen vaatimusten ulkopuolella jääneiden toimialojen kuten maatalouden ja metsähoidon piiriin. Rehevöityminen on taustaselvityksessä mainittu olevan vesistöjemme suurin ongelma ja siten siitä muodostuu myös vesien suojelun keskeinen työkenttä. SVK edellyttää, että siihen myös panostetaan. Näin ollen rehevöitymisen vähentämiseksi on valittava periaatepäätöksen linjaukseksi vaihtoehto 3.Pilaaja-maksaa Sen myötä myös maatalouden ja haja-kuormituksen rehevöittämillä sisävesillämme on mahdollista saada vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämää vesien ekologisen tilan paranemista. Kalastuksen, kalastajien ja kalankäyttäjien kannalta on samoin vesistöön joutuvien eliöille ja ihmisille haitallisten aineiden kuormitusta on kyettävä huomattavasti vähentämään, mihin tätä osa-aluetta käsittelevässä kohdassa esitetty vaihtoehdossa 3 mainitut toimenpiteet johtaisivat. Sekä luonnossa syntyvien että sinne joutuvien myrkyllisten yhdisteiden aiheuttamat pelot ovat yhä enemmän vaikuttamassa ihmisten käyttäytymiseen ja myös haluun kalastaa ja virkistäytyä vesillä. Vesien tilan on parannuttava näiden pelkojen karkottamiseksi.

SVK pitäisi asiallisena sitä, että vesirakentamisen ja säännöstelyn osalta uusia laajalti vaelluskalakantoihimme ja kalastoon yleensäkin vaikuttavia hankkeita ei enää toteutettaisi. Pääpainon on oltava aiheutettujen haittojen korjaamisessa. Vesirakentamisesta aiheutuneiden haittojen osalta vallitsee melkoinen tiedonpuute erityisesti biologisten vaikutusten kohdalla. Taloudellisesti merkittävän kalaston osalta vaikutukset ja niiden korjaamiseen pyrkivät hoitotoimet tunnetaan parhaiten, mutta muutoin vesipuitedirektiivin edellyttämien ekologisten tilatietojen ja muuttujien tunnistamisessa on vielä paljon tutkittavaa vesirakentamishankkeiden vaikutusten osalta. Vesienhoitolain mukaisen hyvän tilan tai voimakkaasti muuttuneiksi vesiksi määriteltyjen vesimuodostumien saavutettavissa olevan hyvän tilan tavoite koskee kaikkia vesistöjämme.

Viime aikoina on eri viranomaisten toimesta nostettu esiin tulvasuojelun merkeissä alueellisesti suurimittaisiakin hankkeita kuten jokiuomien muokkaamista, tulvavallien rakentamista, tulvavesien keruualtaiden rakentamista jne. Jopa rauhoitetun Ounasjoenkin tekojärvihanke on ilmestynyt kaavailuihin mukaan. Tulvasuojelun keskeisiä menetelmiä tulisi olla rakentamisen ohjaaminen järkevän kaavoituksen avulla pois tulvaherkiltä ja tulevaisuuden tulvauhkien piiriin arvioiduilta alueilta. Samoin valuma-alueiden vedenpidätyskyvyn kohottaminen ojituksia rajoittamalla ja kosteikkoja rakentamalla on syytä ottaa toimintakohteeksi. Tällä toiminnalla on yhtymäkohtia vesiluonnon monimuotoisuuden turvaamista koskevaan toimintaan.

SVK pitää realistisena pyrkiä tämän osakokonaisuuden puitteissa esitettyjen vaihtoehdoissa 2 määriteltyihin tavoitteisiin. Niiden yhdistäminen ja toteuttaminen vesipuitedirektiivin hoitosuunnitelmien ja toimintaohjelmien puitteisiin merkitsee huomattavaa muutosta nykytilaan. Kunnostustoiminnan kohdalla mainittu likaaja maksaa -periaatteen ulottaminen myös hajakuormitusta aiheuttavaan toimintaan kuten haja-asutukseen, maa- ja metsätalouteen jne. on erittäin odotettu muutos vesiensuojelun kannalta. Kunnostustoiminnan uskottavuuden kannalta on merkityksellistä tehdä aktiivista tutkimusta eri menetelmien tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta erityyppisissä vesissämme. Rahoituspanoksen osalta tämän kohdan vaihtoehto 3 on vaikuttavuudeltaan paras.

SVK edellyttää kunnostustoiminnan kohdalla reilua tiedottamista niin onnistumisista kuin epäonnistumisista, jotta mielenkiinto ja harrastus tähän toimintaan saadaan pidettyä yllä. Järvikohtaisissa vesiensuojeluyhdistyksissä, joihin mukaan yleensä mennään oman lähijärven tilanteen huononnuttua lisähaittojen torjumiseksi, on todellisuuspohjaisella tiedolla ja ohjauksella keskeinen merkitys. Tämän toiminnan tukemiseksi vesiluonnon suojelu ja sen monimuotoisuuden turvaaminen on merkittävä toimintasektori, jonka taustaselvityksessäkin mainituista esimerkeistä ja toimintamalleista mm. rehevöitymisen torjunta voi ammentaa uskottavuutta ja onnistumisen edellytyksiä järvikohtaisissa vesiensuojeluyhdistyksissä.

SVK kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Vesiensuojelun suuntaviivojen taustaselvityksestä. Olemme myös valmiit valmistelutyön edetessä osaltamme antamaan kannanottojamme tai lausuntojamme asiasta. Virkistys- ja vapaa-ajankalastajien valtakunnalliset järjestöt -Suomen Kalamiesten Keskusliitto, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto sekä Suomen Urheilukalastajien Liitto - ovat yhdistäneet toimintansa vuonna 2000 perustetun Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puitteisiin ja tulevat yhteydenotot pyydämme osoittamaan keskusjärjestölle.



 
Powered by WebUpdate