24.03.2017 14:13
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2004 >> Kalataloudelliset kunnostukset














 
 
 
 
 
 
KALATALOUDELLISET KUNNOSTUKSET

Lausunto kalataloudellisten kunnostusten kehittämistyöryhmän raportista 26.8.2004

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää tutustuttuaan viitekirjeen yhteydessä lähetettyyn kalataloudellisten kunnostusten kehittämistyöryhmän raporttiin (Työryhmämuistio MMM 2004:9) lausuntonaan seuraavaa.

Työryhmä on muistiossaan tarkastellut vesistöjen kunnostustoimintaa ja - tarpeita vain kalataloudellisesta näkökulmasta kuten maa- ja metsätalousministeriö asettamiskirjeessään edellyttääkin. Virtavesien vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävän kunnostustoiminnan rinnalle on vähitellen kasvanut myös muunlaista kalataloutta hyödyttävää vesistöjen kunnostustoimintaa. Mm. rehevöityneiden järvien ja jokireittien tilaa sekä maa- ja metsätalouden vesijärjestelyjen tuhoamien purojen ja lampien tilaa pyritään nykyisin parantamaan erilaisin kunnostustoimenpitein. Aikaisempaa useammat kunnostussuunnitelmat käsittävät myös yleensä pienehköjä vesistöalueita kokonaisuudessaan. Työryhmä viittaa muistiossaan niihin muutoksiin koko kunnostuskäsitteen kohdalla, jotka osoittavat sen vähitellen laajenneen niin, että nykyisin se käsitetään koko vesiekosysteemin käsittäväksi toiminnaksi. On selvää, että Euroopan unionin vesipuitedirektiivin puitteissa tämä tuleekin olemaan koko kunnostustoiminnan lähtökohta. Tarjolla olevien rajallisten voimavarojen suomien edellytysten vuoksi SVK pitää tärkeänä, että kalataloudelliseen kunnostustoimintaan ohjattavilla varoilla pyritään mahdollisten laajamittaistenkin vesistökohtaisten hankkeiden yhteydessä parantamaan ennen kaikkea kalastusedellytyksiä niin kalakantojen ylläpidon ja elvyttämisen kuin itse kalastuksen harjoittamisenkin osalta. Siis selkeä kalataloudellinen hyödyn on oltava tavoitteena kuten työryhmäkin eri yhteyksissä muistiossaan toteaa.

Vesiekosysteemien kunnostaminen merkitsee useimmiten myös kalataloudellisten hyötyjen mahdollisuutta, mutta ei aina. Mm luonnonsuojelullisista ja ympäristönsuojelullisista syistä tai pelkästään alkuperäisten kalakantojen suojelun ja ylläpidon vuoksi saatetaan joutua rajoittamaan kalastusmahdollisuuksia kuten jokikalastusta alueilla, jossa niitä on muutoinkin rajallisesti tarjolla kalastushalukkuuteen nähden. Kalataloudellisten kunnostusvarojen käytössä seurauksiltaan tämänkaltaisissa hankkeissa on noudatettava huolellista harkintaa.

Työryhmä on perustellusti päätynyt muistiossaan kolmeenkymmeneen toimenpide-ehdotukseen, jotka käsittävät kunnostustoiminnan koko kentän resurssitarpeista aina seurantaan, tutkimukseen ja tiedonvälitykseen. Kukin ehdotuksen kohdalla on myös esitetty vastuutaho. Ehdotusten toteutuminen veisi kalataloudellisten kunnostusten tiedollisia ja taidollisia edellytyksiä eteenpäin pitkän harppauksen. Toisaalta ilman taloudellisia voimavaroja edellä mainittujen edellytysten parantuminen ei auttaisi kovinkaan paljon. SVK:n käsityksen mukaan valtion talousarvioon tulisi varata työryhmän esityksen mukaiset varat. Rahoitusosuuksien kohdalla on työryhmä maininnut, että kalataloudellisiin kunnostuksiin yksityisen hankkeen kohdalla valtion kalataloudellisiin kunnostuksiin varaamien varojen osuus olisi korkeintaan 50 %. Jos kuitenkin kunnostustarve on aiheutunut valtion varoin rahoitetusta toimenpiteestä, osuus voisi olla suurempi. Kunnostustarpeiden tarkastelussa huomaa kyllä, kuinka suuren osan niistä ovat aiheuttaneet erilaiset maatalouden ja metsätalouden vesijärjestelyihin, ym. muihinkin vesistövaikutuksia aiheuttaviin ja kunnostustarpeita lisänneisiin tuotantotekijöihin osoitettu valtion rahoitus kuten investointiavustukset, halpakorkoiset lainat, suora tuki jne. SVK:n käsityksen mukaan näiden tekijöiden aiheuttamien kunnostustarpeiden kohdalla ei ole syytä puhua mistään erityisistä rahoitusrajoista.

Kohdassa 4.6 työryhmä on tarkastellut viime aikoina esiin nousseen luonnonmukaisen vesirakentamisen soveltamista kunnostustoimintaa. Tämän muodikkaan termin käyttö lienee nykyisin laajempaa kuin sen periaatteiden soveltaminen käytännössä. SVK pitää tärkeänä ja yhtyy niihin työryhmän näkemyksiin, joiden mukaan luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaista työtä olisi tehtävä erityisesti purojen perkausten ja ojitushankkeiden kohdalla. Näiltä osin mm. toimenpide-ehdotusten nro 16 ja nro 28 välitön toteutuminen valtion rahoitustuella tapahtuvien uusintaojitusten nykyisen runsauden vallitessa olisi erityisen merkityksellistä.

SVK esittää lopuksi ihmettelynsä siitä virkavaltaisuuden korostamista, mikä ilmenee toimenpide-ehdotusten sisällössä ja ennenkaikkea vastuutahojen määrittelyssä. Vesiluonnosta ja sen tarjoamista harrastusmahdollisuuksista kiinnostuneiden kansalaisten ja heidän järjestöjensä tiedon tason kehittäminen ja kiinnostuksen herättäminen on työryhmänkin käsittelemällä alueella nykyisin merkityksellistä mm. toiminnan yhteiskunnallisen arvostuksen kannalta. SVK kiittää sille tarjotusta mahdollisuudesta antaa lausunto tästä mietinnöstä ja keskusjärjestö tulee valistus- ja neuvontatyössään kouluttamaan jäsenistöään kalataloudelliseen kunnostustoimintaan liittyvissä asioissa.



 
Powered by WebUpdate