25.03.2017 21:45
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2000 >> Rapustrategia














 
 
 
 
 
 
RAPUSTRATEGIA

Kalataloushallinnon rapustrategia 9.5.2000

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää tutustuttuaan viitekirjeen yhteydessä keskusjärjestön jäsenyhteisöille lähetettyyn rapustrategiaesitykseen jäsenjärjestöjensä Suomen Kalamiesten Keskusliiton, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton ja Suomen Urheilukalastajain Liiton valtuuttamana esityksestä lausuntonaan seuraavaa.

Nyt lausunnolla oleva kalataloushallinnon rapustrategia on toinen lajissaan. Vuonna 1989 silloiset kalataloushallinnon alueelliset viranomaiset eli kalastuspiirit laativat ohjelman yhteisesti noudatettavaa täpläravun istutus- ja hoitotoimintaa varten. Tuolloin hallitsematon täpläravun leviäminen koko jokiravun levinneisyysalueelle näytti todennäköiseltä, vaikka lajien keskinäisestä kilpailusta, rapuruton leviämismahdollisuuksien torjunnasta, täpläravun soveltuvuudesta Suomen oloihin ym. tekijöistä ei ollut riittävästi tietoa. Halu rapuruton autioittamien rapuvesien palauttamiseen tuottaviksi rutonkestävällä täpläravulla oli ja on edelleenkin vesienomistajien ja ravustajien piirissä varsin voimakas. Se loi paineita istutuslupia myöntäviä viranomaisia kohtaan ja johti myös luvattomiin istutuksiin. Näissä oloissa kalastuspiirien yhteisen rapustrategia antoi tukea erityisen täplärapualueen määrittelemiselle ja siinä ratkaisussa pysymiselle. Vuoden 1989 rapustrategian toteuttamista ja onnistumista onkin aiheellisesti käsitelty perusteellisesti nyt lausunnolla olevassa asiakirjassa. Sitoutuminen vuoden 1989 strategiaan näyttää kalataloushallinnon piirissä Kaakkois-Suomea lukuunottamatta sujuneen hyvin. Strategian sisältämän täplärapualueen ulkopuolelle ei ole myönnetty alueellisten kalatalousviranomaisten toimesta istutuslupia muualle kuin Kaakkois-Suomeen. Täplärapualueen ulkopuolella ja sisäpuolellakin on täplärapukantoja, jotka perustuvat luvattomiin istutuksiin niin ennen vuotta 1989 kuin sen jälkeenkin. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö yhtyy kalataloushallinnon rapustrategiaesityksessä olevaan vuoden 1989 strategiaa koskeviin johtopäätöksiin selkeiden pelisääntöjen myönteisestä merkityksestä rapukantojemme hoidolle ja sen edellyttämälle neuvonta- ja ohjelmatyölle. 1990-luvun kokemukset myös osoittavat tarpeet rapustrategian uudistamiseen ja nyt lausunnolla olevan uuden rapustrategian laatimiseen.

Kalataloushallinnon rapustrategiaesitys pyrkii koko kalataloushallinnon - ministeriötasolta kalastusalueisiin - sitouttamiseen neljän keskeisen tavoitteen saavuttamiseen. Tavoitteet ovat: rapuvesien paras mahdollinen tuotto, jokirapukantojen suojelu, rapuruton ja muiden raputautien leviämisen ehkäiseminen sekä täpläravun hallittu kotiuttaminen. Täplärapualueeksi määriteltyä maantieteellistä aluetta esitetään laajennettavaksi Sysmän reitin valuma-alueella ja Vuoksen vesistöalueen Suomen puoleisilla osilla Kyläniemen eteläpuolella. Tältä osin aluetta eivät rajaa selkeät leviämisesteet niin ylä- kuin alavirtaankaan päin, mutta laajeneminen lienee perusteltavissa alueelle jo myönnettyjen täpläravun kotiuttamislupien määrällä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön käsityksen mukaan tulevaisuudessa ei kuitenkaan pidä näin myöntyä kalataloushallinnon sisällä tapahtuviin yhteisesti sovittujen strategioiden vesittämisiin. Esitetyn ratkaisun seurauksena Saimaan Kyläniemen pohjoispuolinen alue esitetään jätettäväksi kokonaan rapujen istutustoiminnan ulkopuolelle, mikä ei tyydyttäne vesialueen omistajia tahi ravustajia.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö pitää tärkeänä, että kalataloushallinnon rapustrategiaesitykseen sisältyvät ohjelmatavoitteet toteutetaan mahdollisimman nopeasti. Keskusjärjestö yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa on valmis tehostamaan valistus- ja neuvontatyötään rapustrategiaan liittyvissä kysymyksissä. Keskusjärjestön käsityksen mukaan kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin tulee sisällyttää aina rapuja koskevat osiot, joissa kalataloushallinnon rapustrategian suuntaviivat ja yksityiskohdat ilmenevät yhdessä kalastusalueen omien suunnitelmien kanssa. Erillisten raputalousohjelmien tarve ja niiden kenties aiheuttamat sekaannukset vähenevät tällä tavoin. Rapukantojen hoito ja kestävä käyttö edellyttää myös vahvistettavaksi kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmien ohjausvaikutusta kalastuskuntiin ja yksityisiin vesialueen omistajiin päin.



 
Powered by WebUpdate