25.03.2017 11:57
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Säännöt














 
 
 
 
 
 
SÄÄNNÖT

Vapaa-ajankalastajapiirin mallisäännöt löydät täältä.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry

Säännöt ovat voimassa 8.5.2009 alkaen.

Säännöt

Nimi,  kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation rf. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää epävirallista lyhennettyä muotoa Vapaa-ajankalastajat, Fritidsfiskarna.
Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan keskusjärjestöksi.
Keskusjärjestön kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirja- ja rekisteröintikielenä käytetään suomea.

Keskusjärjestön toiminta-alueena on koko maa,  joka jaetaan alueisiin. Kullakin alueella toimii keskusjärjestön jäsenenä oleva,  vapaa-ajankalastajapiiriksi kutsuttu rekisteröity yhdistys, jota näissä säännöissä kutsutaan piiriksi. Piirien rajat vahvistaa keskusjärjestön vuosikokous asianomaisia piirejä kuultuaan.

Tarkoitus ja toimintamuodot

Keskusjärjestön tarkoituksena on
- kehittää vapaa-ajankalataloutta ja kalavesien hoitoa sekä kalastuskulttuuria,
- edistää kalavesiin liittyvää luonnon- ja ympäristönsuojelua, luonnon virkistys- ja moninaiskäyttöä sekä luontoliikuntaa,
- edistää vapaa-ajankalastajien harrastusmahdollisuuksia kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja
- toimia vapaa-ajankalastajien järjestöjen sekä muiden kalavesien hoitoa ja kalastuskulttuuria edistävien yhteisöjen valtakunnallisena keskusjärjestönä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi keskusjärjestö
- ohjaa ja neuvoo 2 §:ssä tarkoitettujen järjestöjen perustamista ja toimintaa,
- toimii yhteistyössä kalastusviranomaisten kanssa ja osallistuu kalastuslainsäädännön määrittelemällä tavalla vapaa-ajankalastajien edustajana kalataloushallintoon,
- tekee selvityksiä ja aloitteita kalastuksen ja kalavesien kestävän käytön ja hoidon edistämiseksi,
- seuraa vapaa-ajankalastuksen kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja tekee ehdotuksia alan lainsäädännön, tutkimuksen ja hallinnon kehittämiseksi,
- tekee vapaa-ajankalastusta tunnetuksi niin nuorten kuin varttuneidenkin parissa järjestämällä kilpailuja ja tilaisuuksia sekä julkaisemalla harrastukseen liittyvää materiaalia ja
- perehdyttää vapaa-ajankalastajia kalastus- ja ympäristönsuojelulainsäädäntöön liittyvissä kysymyksissä ja kestävän käytön mukaisen kalastuksen ja kalavesien hoidon järjestämisessä.

Toimintansa tukemiseksi ja kehittämiseksi keskusjärjestö voi
- ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
- omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta,
- toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä ja
- harjoittaa alaansa koskevaa kustannustoimintaa.

Jäsenyys

Keskusjärjestön varsinaisia jäseniä ovat sääntöjen 1 §:n tarkoittamat rekisteröidyt vapaa-ajankalastajapiirit.
Keskusjärjestön kannatusjäseniä voivat olla oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka keskusjärjestön hallitus hakemuksesta  jäseniksi hyväksyy.
Perustajajäseniä ovat Suomen Kalamiesten Keskusliitto ry, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry ja Suomen Urheilukalastajain Liitto ry.
Kunniapuheenjohtajaksi ja kunniajäseneksi voi keskusjärjestön kokous hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut keskusjärjestön toimintaa.

Jäsenellä on oikeus erota keskusjärjestöstä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta keskusjärjestön kokouksessa  merkittäväksi pöytäkirjaan.
Keskusjärjestön kokous voi erottaa jäsenen keskusjärjestöstä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin jäsen on keskusjärjestöön liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään keskusjärjestössä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut keskusjärjestöä tai ei enää täytä laissa taikka keskusjärjestön säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Ennen päätöksen tekoa asianomaiselle tulee varata tilaisuus antaa selitys asiassa.
Eroavan tai erotetun jäsenen on suoritettava eroamisvuoden jäsenmaksu, jos se on erääntynyt maksettavaksi ennen jäsensuhteen päättymistä.

Varsinaisilta jäseniltä niiden jäsenyhdistyksien henkilöjäsentä kohden perittävän jäsenmaksun ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää keskusjärjestön syyskokous. Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet ja perustajajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

Piirit, piirien jäsenyhteisöt ja niiden henkilöjäsenet ovat oikeutettuja käyttämään keskusjärjestön jäsentunnuksia.
Piirit ovat velvollisia antamaan keskusjärjestön hallitukselle tai sen valtuuttamalle henkilölle tilinsä, kokoustensa pöytäkirjat ja jäsenluettelonsa tarkastettaviksi.

Keskusjärjestön hallitus

Keskusjärjestön asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu keskusjärjestön syyskokouksen valitsemina puheenjohtaja ja 6-12 jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kolme (3) vuotta.  Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi alkaa valintaa seuraavan kalenterivuoden alusta. Kahtena ensimmäisenä vuonna erovuorossa on vuosittain yksi kolmasosa (1/3) hallituksen jäsenistä, jotka määrätään arpomalla.
Jos hallituksen jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, valitsee keskusjärjestön kokous hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tehtävänä on
- johtaa keskusjärjestön toimintaa ja hoitaa ne asiat, jotka lain tai näiden sääntöjen perusteella kuuluvat hallitukselle,
- kutsua koolle keskusjärjestön kokoukset, valmistella niille esitettävät asiat ja toimeenpanna kokousten päätökset,
- pitää jäsenluetteloa keskusjärjestön  piireistä, niiden jäsenyhteisöistä ja piirien varsinaisten jäsenten henkilöjäsenistä,
- ottaa ja vapauttaa keskusjärjestön toiminnanjohtaja ja muut toimihenkilöt,
- suunnitella ja valmistella keskusjärjestön toimintaa ja asettaa sitä varten tarpeellisia toimikuntia ja jaostoja, jotka toimivat hallituksen alaisuudessa ja
- hoitaa kaikki ne keskusjärjestön asiat, joita ei näissä säännöissä ole erikseen määrätty keskusjärjestön kokouksen hoidettavaksi.

Nimen kirjoittaminen

10§ Keskusjärjestön nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen, toiminnanjohtaja tai hallituksen nimeämän muu keskusjärjestön toimihenkilö, kaksi (2) yhdessä.
Hallitus voi määrätä jonkun henkilön kirjoittamaan keskusjärjestön nimen yksin.

Tilikausi ja tilintarkastus

11§ Keskusjärjestön tilikausi on kalenterivuosi.
Keskusjärjestön tilit tarpeellisine asiakirjoineen on jätettävä tilintarkastajille helmikuun loppuun mennessä, joiden tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle maaliskuun loppuun mennessä.

Keskusjärjestön kokoukset

12§ Keskusjärjestön kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä aikana maalis-toukokuussa ja syyskokous syys-joulukuussa.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun keskusjärjestön kokous niin päättää, hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai vähintään kymmenesosa (1/10) keskusjärjestön äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten vaatii. Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden (2) kuukauden kuluessa vaatimuksen saapumisesta keskusjärjestön hallitukselle.

13§ Ilmoitus keskusjärjestön kokouksesta on toimitettava kirjallisesti 30 vuorokautta ennen kokouksen pitämistä.
Asia, jonka keskusjärjestön varsinainen jäsen haluaa käsiteltäväksi vuosikokouksessa on esitettävä hallitukselle 30 vuorokautta ennen kokousta.
Kokouskutsu esityslistoineen ja tarpeellisine liitteineen on postitettava jäsenille 14 vuorokautta ennen kokousta.

14§ Keskusjärjestön päätösvaltaa kokouksissa käyttävät piirien valitsemat edustajat sekä perustajajäsenten edustajat. Piiri voi lähettää kokoukseen yhden edustajan  piirin jäsenyhdistyksien  kutakin alkavaa  kahta tuhatta (2000) henkilöjäsentä  kohti, joiden osalta on edellisen vuoden loppuun mennessä maksettu jäsenmaksu keskusjärjestölle. Kullakin edustajalla on kokouksessa yksi ääni. Perustajajäsenet voivat lähettää kokouksiin kukin yhden edustajan, joilla kullakin on yksi ääni.

Kannatusjäsen voi lähettää kokoukseen yhden edustajan, jolla on kokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.
Kunniajäsenillä ja -puheenjohtajilla on oikeus osallistua kokoukseen ja käyttää puheoikeutta, mutta ei äänioikeutta.

Keskusjärjestön kokouksen päätökseksi tulee, ellei yhdistyslaissa tai näissä säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15§ Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokoukselle yksi tai useampia puheenjohtajia, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkistajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- tarkastetaan piirien edustajien valtakirjat, todetaan kokousedustajat ja muut paikallaolijat
- päätetään puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille kuin kokousedustajille
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- päätetään tilintarkastajille, hallituksen puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenille maksettavista  korvauksista ja palkkioista
- vahvistetaan toimintasuunnitelma, talousarvio ja jäsenmaksujen suuruudet
- valitaan joka kolmas vuosi keskusjärjestön puheenjohtajat
- valitaan joka kolmas vuosi hallituksen puheenjohtaja
- valitaan hallituksen muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä erovuoroisten ja eronneiden tilalle kolmivuotiskaudeksi tai jäljellä olevaksi toimikaudeksi
- valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
- päätetään kokouksen esityslistalla olevista muista asioista
- keskustellaan kokouksen osallistujien esittämistä muista asioista

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokoukselle yksi tai useampia puheenjohtajia, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkistajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- tarkastetaan piirien edustajien valtakirjat, todetaan kokousedustajat ja muut paikallaolijat
- päätetään puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntämisestä muille kuin kokousedustajille
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
- päätetään vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
- käsitellään alustavasti seuraavan vuoden jäsenmaksujen suuruus
- päätetään kokouksen esityslistalla olevista muista asioista
- keskustellaan kokouksen osallistujien esittämistä muista asioista

Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään ne asiat, joita varten kokous on kutsuttu koolle.

Keskusjärjestön puheenjohtajat, hallituksen puheenjohtaja ja toimihenkilöt

16§ Keskusjärjestöllä on keskusjärjestön kokouksen valitsema puheenjohtaja ja 1-3 varapuheenjohtajaa. Puheenjohtaja,  ja varapuheenjohtajat, joita kutsutaan keskusjärjestön puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajiksi  toimivat keskusjärjestön kokouksien puheenjohtajina ja heillä on oikeus  osallistua hallituksen kokouksiin ilman äänioikeutta.
Hallituksen puheenjohtaja johtaa keskusjärjestön toimintaa ja valvoo toimihenkilöiden tehtäviä ja työskentelyä.
Toiminnanjohtaja vastaa juoksevien asioiden hoidosta ja toimii muiden toimihenkilöiden lähimpänä esimiehenä. Hänen tulee noudattaa niitä ohjeita ja määräyksiä, joita keskusjärjestön hallitus hänelle antaa.
Hallitus vahvistaa toimihenkilöille ohjesäännön, jossa heidän toimenkuvansa ja tehtävänsä määritellään.

Sääntöjen muuttaminen ja keskusjärjestön purkaminen

17§ Päätös sääntöjen muuttamisesta ja keskusjärjestön purkamisesta on tehtävä keskusjärjestön kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai keskusjärjestön purkamisesta.

Keskusjärjestön purkautuessa käytetään sen varat keskusjärjestön tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Keskusjärjestön tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.



 
Powered by WebUpdate