26.04.2017 12:57
Jäsenille
  Etusivu >> Kalastus >> Kalastusmenetelmät ja välineet >> Pilkintä >> Pilkkiminen on vesienhoitoa















 
 
 
 
 
 
PILKKIMINEN ON VESIENHOITOA

Pilkkiminen on vesienhoitoa

Pilkkikalastaja voi osaltaan vaikuttaa kalavesien tilaan, sillä saaliskalojen mukana poistuu vesiä rehevöittävää fosforia ja typpeä. Pilkkijän saalis on yleisimmin pieniä ahvenia, särkiä ja kiiskiä, joiden vähentäminen on eduksi myös kalastorakenteelle. Runsas ahven- tai särkikanta voi vaikuttaa  muikku- ja siikakannan lisääntymiseen, syömällä kuoriutuneita poikasia sekä näiden lajien tarvitsemaa planktonravintoa.

Runsaat särki- ja lahnakannat ylläpitävät vesien rehevöitymistä, kierrättämällä pohjasta ravinteita sekä syömällä vesikirppuja ja muita leviä syöviä planktonäyriäisiä. Tämä näkyy järvissä muun muassa lisääntyvinä leväkukintoina ja vesien samentumisena.

Pilkkijöitä harrastuksensa parissa
Pilkkijöitä harrastuksensa parissa. Kuva: Risto Tarikka

Särjet kilpailukalaksi

Vesienhoidon kannalta olisi tärkeää, että pilkkijät ottaisivat kaikki pienet ahvenet, särkikalat ja kiisket talteen, eivätkä laskisi niitä takaisin avantoon tai jättäisi jäälle. Pilkkikilpailujen sääntöjä pitäisi muuttaa niin, että myös särkikalat ja kiisket kelpaisivat punnitukseen. Paikoin Itä-Suomessa  jo osa pilkkikilpailuista järjestetään kaiken kalan kilpailuina. Vesialueiden omistajat voisivat kilpailulupia myöntäessään edellyttää myös särkikalojen ottamista kilpailukalaksi ja siten edistää vesienhoitoa. Jotkut kalastusalueet maksavat nykyisin korvausta hoitokalastuksesta.

Hauki jysähtää pilkkiin
Monesti hauet ottavat pilkkiin sattumalta, mutta hyviä haukisaaliita voisi saada jos niitä oppii pilkkimään. Parhaat haukisaaliit pilkillä saa syysjäiltä ja keväällä lumien lähdettyä jäältä. Syysjäiden aikaan hauet oleskelevat syvempien järvien matalikkojen ja lahtien rinteissä sekä matalien järvien ruoikoiden reunamilla. Kymmenkunta pilkkireikää kannattaa tehdä valmiiksi haukipaikoille ja kiertää avantoja aktiivisesti. Ottavia haukipilkkejä ovat kokkaat ja värikkäät tasapainot sekä leijuvat pystypilkit ja lusikkauistimetkin toimivat hyvin matalassa. Haukipilkinnässä kannattaa käyttää peruketta ja riittävän lujaa siimaa.

Kuhakin ottaa pilkkiin
Hyvissä kuhavesissä saalista voi saada myös pilkillä ja paikoin kuhapilkintä on lisännyt suosiota.  Talveksi kuhat kokoontuvat syvänteisiin ja kuhia voi tavoitella pilkillä samoilta paikoilta kuin suuria ahveniakin. Syvännealueiden matalikkorinteet ja kannakset ovat hyviä alueita, kuten kuhan verkkokalastuksessakin. Kuha ottaa pilkkiin parhaiten ensijäillä ja keväällä lumien lähdettyä jäältä. Parasta pilkkiaikaa on aamuvarhainen ja iltahämärä mutta myös sumuiset ja pilviset päivät antavat saalista.  Pilkkeinä parhaita ovat kookkaat tasapainot ja pystypilkit. Pilkkimistä tulisi välttää pikkukuhien esiintymisalueilla sekä käyttää riittävän isoja pilkkejä, joilla saa kookkaampia saaliskaloja.

Madetta pilkillä
Madekannat ovat monilla vesillä runsastuneet, sillä mateen rysä, katiska ja verkkopyynti on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Matalikoille ja virtapaikkoihin kudulle hakeutuvien mateiden paras pilkkiaika on tammi-helmikuussa. Illan hämärtyessä voivat kutupaikkojen madesaaliit olla runsaitakin. Perinteisen madeharan sijaan on suosiota lisännyt syötillinen ryöstäjä, mikä tartuttaa mateen varmemmin leuasta  ja vähentää kalojen karkaamista vahingoittuneena.

Made hakeutuu kudun jälkeen syvempiin vesiin, jossa se lumien sulaessa jäiltä saalistaa ahnaasti kuoretta ja muikkua. Madetta pilkitään kevättalvella syöttipilkillä 15-20 metrin syvänteistä muun muassa Puruvedellä ja Pyhäjärvellä.

Käsittele pilkkikala oikein
Pilkkikalat tulisi tainnuttaa välittömästi sekä laskea veret katkaisemalla kidusten ja sydämen välinen verenkierto. Kalat pitäisi säilyttää niin, että ne eivät pääse jäätymään, koska jäätyminen rikkoo solurakenteita ja heikentää tulevaa säilymistä sekä vaikeuttaa perkaamista. Talvella kalat voi perata vasta kotona sillä kylmässä pilaantuminen on hidasta.

Pilkkiminen on hauska ja hyödyllinen koko perheen ulkoilumuoto.



 
Powered by WebUpdate