27.03.2017 01:59
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2013 >> Tornionjoen kalastus














 
 
 
 
 
 
TORNIONJOEN KALASTUS

Lausunto kalastuksen järjestelyistä Tornionjoen kalastusalueella  vuonna 2013 kalastussäännön 16§ mukaisesti, 15.1.2013

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan seuraavaa.

Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön 1§ edellyttää kalastuksen järjestämistä siten, että kalastuksen tulee olla kohtuullista kalakantojen suojelun ja kestävän käytön kannalta. Nykyisen kalastussäännön merialueen kalastuksen aikarajoitukset eivät ohjaa kaikkien Tornionjoen kalakantojen kalastusta kestävällä tavalla.

Tornionjoen lohi on koko Itämeren alueen tärkein luonnonvarainen lohikanta. SVK:n näkemyksen mukaan Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntöjen ja rajoitusten tulee perustua lohikannan kestävän käytön mukaiseen hyödyntämiseen, missä kalastusmatkailulla on suurin aluetaloudellinen merkitys. Tarkoituksenmukaisinta olisi, että Tornionjokisuun edustan välittömässä läheisyydessä Ruotsin ja Suomen merialueilla lohen, taimenen ja siian kalastusta rajoitettaisiin nykyistä enemmän vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi ja kalastusmatkailun kehittämiseksi. Joen uhanalainen meritaimenkanta ei kestä nykyisentasoista kantaan kohdistuvaa kalastuspainetta. Tornionjoen vaellussiikakanta on voimakkaasti heikentynyt.

RKTL:n kaikuluotausten perusteella Tornionjoen lohikannan nousumäärät ovat olleet vuotta 2012 lukuun ottamatta viime vuosina alhaisia. Kaikuluotauksen tulokset osoittavat nousulohimääriksi 61 500 kpl vuonna 2012, 20 300 kpl vuonna 2011, 17 200 kpl vuonna 2010 ja 33 000 kpl vuonna 2009. Viime vuosina lohenkalastus on ollut lohikannan tilaan peilaten liian voimakasta Itämeren pääaltaalla, Pohjanlahdella ja jokisuun merialueella. Näin ollen Itämeren tärkeimpään lisääntymisjokeen ei ole pääsääntöisesti enää päässyt nousemaan lohia sellaista määrää, joka riittäisi turvaamaan luontaisen lohikannan myönteisen kehityksen ja maksimaalisen poikastuotannon. Perämereen laskevien jokien luontaisten lohijokien nousumäärät ovat viime vuosina muutoinkin pääsääntöisesti huolestuttavasti pienentyneet vuotta 2012 lukuun ottamatta. SVK:n näkemyksen mukaan Tornionjoen osalta tavoite tulee olla pysyvä vuosittainen 60 000-100 000 lohen nousumäärä, joka takaisi vahvan elinvoimaisen luontaisen lohikannan ja kalastusmatkailun kehittymisen tärkeäksi työllistäjäksi jokilaaksossa. Vahva elinvoimainen lohikanta on perusedellytys myös merikalastuksen kannattavuudelle.

Suomalaiset ammattikalastajat kalastivat vuonna 2012 Pohjanlahden ja Itämeren pääaltaan alueelta mereltä kiintiötilaston mukaan noin 39 815 kpl lohta. Vuonna 2011 lohisaalis oli huomattavasti pienempi noin 31 599 kpl lohta. Suomelle myönnetty vuoden 2012 alkuperäinen lohikiintiö 31 667 lohta ylitettiin noin 8 000 lohella. Suomi hankki Latvialta 9 450 lohen lisäkiintiöt vuoden 2012 aikana. Merikalastuksen ohjaus ei ole Suomessa tukenut luontaisten lohikantojen kehittämistä. Ruotsissa kalataloushallinto on toiminut luontaisten lohikantojen elvyttämiseksi ja merikalastuksen tilastoitu lohisaalis väheni kalastuksen säätelyn myötä vuoden 2011 367 590 kilosta yli 100 tonnia 251 271 kiloon vuonna 2012. Tornionjoen lohikannan kestävä kehitys on edelleen kansallisten ja ruotsalaisten kanssa yhteisten kalastussäädösten varassa. Myös suomalaisten tulee jatkossa kansallisilla merikalastuksen säädöksillään edistää luontaisten lohikantojen elpymistä. Tornionjoen lohikannan kehitykseen voidaan vaikuttaa merikalastuksen säätelyn lisäksi Tornionjoen kalastusalueen kalastussääntöä ja sen kalastuksen aloitusajankohtia muuttamalla.

Vuoden 2010 lokakuussa voimaan astuneen Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen ja siihen kuuluvan Tornionjoen kalastussäännön 11§ mukaan lohen ja taimenen ammattimaisen kalastuksen saa aloittaa merialueella kiinteillä pyydyksillä aikaisintaan 17. kesäkuuta ja viimeistään 29. kesäkuuta.

SVK:n näkemyksen mukaan Tornionjoen lohikannan tila on ollut viime vuosina nousulohimäärän osalta pääsääntöisesti hyvin heikko. Joesta merelle syönnösvaellukselle palaavien smolttien määrä voi romahtaa, jolla olisi negatiivinen vaikutus koko Itämeren lohimäärään ja lohenkalastukseen. Lohien nousumäärän lisäämiseksi ja vakiinnuttamiseksi suomalaisten tulee neuvotella 16§ mukaisissa neuvotteluissa ruotsalaisten kanssa lohen kalastuksen aloittamiselle merialueella kalastussäännön 11§ mukaan mahdollisimman myöhäinen ajankohta. Taimenen pyyntiä jokisuussa kiinteillä pyydyksillä ei tulisi sallia lainkaan.

- SVK esittää kiinteiden pyydysten osalta lohen ja taimenen, sekä muiden kalalajien kalastuksen aikaisimmaksi aloitusajankohdaksi Suomen ja Ruotsin merialueella 29. kesäkuuta 2013. Kaikuluotausseurannan mukaan tällöin lähes puolet jokeen nousevista lohista ehtisi ohittaa jokisuun merialueen ennen kiinteiden pyydysten kalastuskauden aloitusta. Tornionjoen kalastussäännön 11§ tulisi muuttaa pysyvästi siten, että kaikkien kiinteiden pyydysten kalastuskausi merialueen soveltamisalueella alkaisi aikaisintaan 1. heinäkuuta.

- SVK kannattaa kulkuverkkojen ja kulteen käytön kalastusaikojen lyhentämistä ministeriön esityksen mukaisesti lohen ja taimenen osalta kuudesta kahteen vuorokauteen (juhannusviikon tiistaista torstaihin) ja muiden lajien osalta kalastusajan lyhentämistä kahdesta yhteen kuukauteen (elokuu), sekä tässä kalastuksessa käytettävien verkkojen määrän rajoittamista maksimissaan yhteen 90 metriä pitkään verkkoon. Kalastusajan ja verkkomäärän lyhentäminen vähentää näiden pyyntiteholtaan voimakkaiksi osoittautuneiden kalastusmuotojen lohisaalista huomattavasti.

- Lohen ja taimenen kalastuskautta jokialueella voidaan lyhentää kymmenellä vuorokaudella sen loppupäästä päättymään 20. elokuuta, mikäli aloitusajankohta pysyy ennallaan 1. kesäkuuta.

- SVK ei kannata ministeriön esitystä kaikkien taimenten vapauttamisesta jokialueella. Erityisesti Tornionjoen kalastussäännön soveltamisalueen yläosissa Könkämäenossa ja Muonionjoessa on myös paikallisia taimenkantoja, joiden kalastus estyisi tarpeettomasti kokonaan. Näillä alueilla ei esiinny merkittävästi meritaimenta, jonka tärkeimmät kutujoet sijaitsevat RKTL:n tutkimusten mukaan keskijuoksun sivujoissa pääasiassa Äkäs-, Paka-, Naami- ja Kangosjoissa. Uhanalaisen meritaimenkannan suojelemiseksi jokialueella soveltuu paremmin kalastuskieltoalueiden rajaaminen pääuoman osaan tärkeimpien meritaimenten kutujokien suualueille, joihin meritaimenet tiettävästi kerääntyvät merkittävissä määrin kutuvaelluksellaan ennen nousuaan sivujokiin.

- Tornionjoen kalastussäännön 11§ mukaan taimenen pyynti on sallittua kiinteillä pyydyksillä meressä jokisuussa säännön soveltamisalueella 17. kesäkuuta - 31. elokuuta välisenä aikana. Vesistöalueen meritaimenkannat ovat erittäin uhanalaisia, joten kiinteillä pyydyksillä jokisuussa ja meressä tapahtuva taimenenkalastus tulisi kieltää toistaiseksi kokonaan. 

- Uhanalaisten meritaimenkantojen elvyttämiseksi Suomen tulisi kansallisilla säädöksillä rajoittaa meritaimenen verkkokalastusta myös muulla merialueella kuin Tornionjoen kalastussäännön soveltamisalueella.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää erillisenä toimena, että Suomen hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nykyisen kalastussäännön muuttamiseksi vastaamaan Tornionjoen kalakantojen kestävän käytön vaatimuksia.
Lisäksi SVK esittää, että sopimukseen on liitettävä määräykset merialueelle ulottuvasta kalaväylästä, joka kattaa vaelluskalojen tärkeät nousureitit ja luo nykyistä paremmat edellytykset lohelle ja muille vaelluskaloille nousta Tornionjokeen.



 
Powered by WebUpdate