25.03.2017 11:50
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2013 >> Vesilain muuttaminen














 
 
 
 
 
 
VESILAIN MUUTTAMINEN

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi vesilain muuttamisesta, 20.5.2013

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää lausuntonaan luonnoksesta vesilain muuttamiseksi seuraavaa.
Esityksen tarkoituksena on parantaa tulva- ja kuivuusriskeihin varautumista vesilain keinoin. Vesilakiin lisättäisiin säännökset menettelystä, jonka avulla vesistön vedenkorkeuksiin ja virtaamiin vaikuttavia säännöstely- ja muita vesitaloushankkeita voitaisiin sovittaa nykyistä paremmin yhteen koko vesistöalueella.
ELY-keskukset voisivat laatimansa suunnitelman perusteella saattaa vireille hakemuksen lupamääräysten muuttamiseksi. Edunmenetykset, joita määrä-ysten täytäntöönpanosta tulva- tai kuivuustilanteissa aiheutuisi luvan haltijalle, korvattaisiin valtion varoista.
Vesivoiman menetyksestä aiheutuvia edunmenetyksiä ei kuitenkaan korvattaisi esityksen mukaan, jos tulvasta tai kuivuudesta vesistöalueella aiheutuu tai voi aiheutua yleistä vaaraa ihmisen hengelle, turvallisuudelle tai terveydelle taikka suurta vahinkoa yksityiselle tai yleiselle edulle, eikä näitä vaikutuksia muutoin voida riittävästi vähentää. Esityksen perusteluissa mainitaan yleisen edun vahinkoina uhanalainen vesiympäristö.
Ehdotus laiksi vesilain muuttamiseksi voidaan esityksen mukaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.  

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää,
että luonnosta hallituksen esitykseksi laajennetaan koskemaan myös uhanalaisten vaelluskalakantojen suojelusta ja elvyttämisestä aiheutuvia vesivoiman edunmenetyksiä, joita niitäkään ei tule korvata.
Valtioneuvosto on hyväksynyt maahamme kalatiestrategian, jolla pyritään elvyttämään maamme lukuisia uhanalaisia vaelluskalakantoja. Lisäksi valtioneuvosto on hyväksynyt maahamme vesienhoitosuunnitelmat, joiden tavoitteena on vesiemme hyvä ekologinen tila ja niiden esteettömyys kaloille. Tätä toteutetaan vesien- ja merenhoitolailla. Tärkeimpiä toimia uhanalaisten vaelluskalakantojemme elvyttämisessä ovat kulkuyhteyksien palauttaminen ja elinympäristökunnostukset niiden kutujoissa.

EU:n vesienhoidossa korostetaan  ympäristövirtaamaa, jonka tarkoituksena on ylläpitää määrällisesti laadullisesti ja ajallisesti riittävää virtaamaa, jotta joen ekosysteemin hyvä tila turvataan. Ympäristövirtaama turvaa keskeisten ekologisten toimintojen jatkuvuuden. Ympäristövirtaama huomioi kalojen lisäksi pohjaeläimet, tulvarannat, sedimentin kulkeutumisen ja maiseman.

Edelliseen liittyen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää myös, että korvattavana vahinkona ei pidetä vesivoiman menetyksestä aiheutuvia edunmenetyksiä, jotka koituvat ympäristövirtaaman turvaamisesta.
Tätä varten valtion viranomainen laatii tarvittaessa selvityksen toimenpiteistä, joilla tulvasta, kuivuudesta tai ympäristövirtaaman puutteesta  vesistöalueella aiheutuvia haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää.
Selvityksessä on tarkasteltava sellaisia vedenkorkeuksiin, virtaamiin sekä vaelluskalojen kulkuun ja poikastuotantoon vaikuttavia toimenpiteitä, jotka hankkeesta vastaava voi suorittaa vesitaloushanketta toteuttaessaan. Selvityksessä on lisäksi tarkasteltava mahdollisuuksia sovittaa toimenpiteet yhteen vesistöalueen muiden vesitaloushakkeiden kanssa, siten että tulvasta tai  kuivuudesta  tai ympäristövirtaaman puutteesta aiheutuvat vahingolliset seuraukset jäävät kokonaisuutena arvioiden mahdollisimman vähäisiksi. Selvityksen perusteella valtion valvontaviranomainen voi saattaa aluehallintovirastolle vireille hakemuksen vesitaloushanketta koskevan luvan muuttamiseksi 3 luvun 21 §:n 1 momentin 4 ja 5 kohtien nojalla.

Tämän lisäksi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että vanhat vesitalousluvat on muutetaan määräaikaisiksi  ja luvissa tulee noudattaa aiheuttaja maksaa -periaatetta.

Vedessä todetun haitan aiheuttaja on ensisijaisesti velvollinen toimeenpanemaan haitan vähentämiseksi tai poistamiseksi tarvittavat kunnostustoimet. Lupapäätöksiin voidaan sisällyttää esimerkiksi kalatien rakentaminen. Vuoden 1991 jälkeen myönnetyissä säännöstelyluvissa lupaehdot on voitu määrätä tarkistettavaksi määräajoin, jolloin kalatalousviranomaisen vaatimat kalataloudelliset näkökohdat (esim. kalatien rakentaminen tai/ja veden johtaminen kalatiehen) voidaan näissäkin luvissa ottaa aluehallintovirastossa huomioon.
Sen sijaan vanhat vesitalousluvat ovat voimassa toistaiseksi (VL 19. luku 4 §). Niissä olevia velvoitteita voidaan suunnata uudelleen esimerkiksi muuttamalla kalojen istutusvelvoitteet kalatien rakentamisvelvoitteiksi. Vanhoissa vesitalousluvissa istutusvelvoitteet ovat kuitenkin usein alimitoitettuja tai niissä ei ole lainkaan kalatalousvelvoitetta. Niihin voidaan kyllä hakea van-han velvoitteen muuttamista kalatieksi tai uutta velvoitetta kalatien rakentamiseksi, mutta hakija (useimmiten ELY-keskus eli valtio) joutuu maksamaan muutoksesta koituvat kustannukset, jos ne ovat luvan haltijalle olennaisia tai vähäistä suurempia (VL 3. luku 21 §, 19. luku 5 §, 7 §, 16 §).

Lähes kaikki maamme säännöstely-, voimala- ja patoamishankkeet on toteutettu ennen vuotta 1991.  Lukuisissa tilanteissa, joissa kunnostustarve on yleisen edun kannalta merkityksellinen (uhanalaisen kalakannan elvyttäminen) on valtio joutunut maksumieheksi, koska vailla kalatievelvoitetta olevat luvat ovat voimassa ikuisesti tai koska niiden pitkissä tarkistamis- ja muutosprosesseissa ei kalatien rakentamista ole kuitenkaan annettu luvan haltijan velvoitteeksi.    
Edellä olevan johdosta vesilakiin liittyy selkeitä muutostarpeita vanhojen vesitalouslupien saamiseksi määräaikaisiksi, jolloin kalatalousviranomainen (ELY-keskus) pääsee esittämään vaatimuksia ympäristövirtaamiksi ja kalatien rakentamiseksi. Tällainen muutostarve on todettu myös valtioneuvoston hyväksymässä MMM:n kalatiestrategiassa.
Luvan haltijalle luvan tarkistamisesta tai uusien määräysten antamisesta koituvat edunmenetykset tulee ympäristövirtaaman ja kalatien rakentamisen kohdalla voida määrätä luvan haltijan kustannettaviksi, vaikka niistä koituisi olennaisia tai vähäistä suurempia edunmenetyksiä.
Vanhojen vesitalouslupien pysyvyys aiheuttaa olosuhteiden muuttumisen vuoksi melkoisia ongelmia. Esimerkiksi Siikajoella vuonna 1968 annetun säännöstelyluvan katsottiin oikeuttavan vain vuosisäännöstelyyn ja Uljuan altaalla harjoitettu lyhytaikaissäännöstely kiellettiin Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä  2005. Päätös on julkaistu KHO:n vuosikirjassa. Ympäristökeskusten v. 2006 keräämän aineiston perusteella maamme 220 voimalaitoksesta 43 harjoitti lyhytaikaissäännöstelyä ilman lupaa., 48 nimenomaisella luvalla ja 43 tapauksessa lupa arvioitiin tulkinnanvaraiseksi. Luvattoman lyhytaikaissäännöstelyn saattamisessa lain mukaiseksi ELY-keskus voi kehottaa luvanhaltijaa hakemaan lyhytaikaissäännöstelyyn lupa tai muuttamaan säännöstely luvan mukaiseksi sovitussa määräajassa.
Kaikki tulkinnanvaraiset lupapäätökset tulisi saada selkeään ja yksiselitteiseen muotoon sekä kalateiden rakentamiskohteissa että muuallakin. Mahdollisuudet lyhytaikaissäännöstelyn lakkauttamiseen tai lieventämiseen tai muunlaisen säännöstelyn muuttamiseen kalojen poikasten kannalta  edullisemmaksi tulee selvittää kalatieratkaisuja suunniteltaessa. Säännöstelyn kehittämisellä voi olla suuri merkitys tilanteissa, joissa vanhaan uomaan voidaan ruveta johtamaan vettä tai  lisätä sinne menevää virtaamaa poikastuotantoalueen lisäämiseksi.



 
Powered by WebUpdate