25.04.2017 03:52
Jäsenille
  Etusivu >> Kalastus >> Kala- ja ympäristötoimikunnalta >> Merimetso ja kalakannat















 
 
 
 
 
 
MERIMETSO JA KALAKANNAT

Merimetso ja kalakannat

Kala- ja ympäristötoimikunnan puolesta,
Juha Ojaharju & Anssi Vainikka

Merimetsojen nopea leviäminen ja kannan kasvu ovat aiheuttaneet ihmisissä huolta ja vastustusta ympäri Eurooppaa. Suurimmat huolenaiheet liittyvät merimetson ravinnonkäyttöön ja pesintäkäyttäytymiseen. Aikuinen merimetso syö käytännössä yksinomaan kalaa, joten huoli kalakannoista on varsin ilmeinen. Merimetsojen pesintä puolestaan tapahtuu suurissa yhdyskunnissa, jolloin niiden pesimäluodon puusto kuolee merimetsojen ulosteiden vaikutuksesta.
Euroopan Unionin taholta merimetsojen aiheuttamiin ongelmiin on havahduttu. EU-parlamentti päätti vuonna 2008 ryhtyä toimiin minimoidakseen merimetson kalakantoihin, kalastukseen ja vesiviljelyyn aiheuttamia uhkia. (1.)

Merimetson kokonaispesämäärät vuosina 2004-2013. Kuva: SYKE
Merimetson kokonaispesämäärät vuosina 2004-2013. Kuva: SYKE


Merimetson ravinto
Merimetso saalistaa lajeja, joita on helpoiten saatavilla. Saalislajisto riippuu siis siitä, missä merimetso elää. Aikuinen merimetso syö noin 350-500 grammaa kalaa vuorokaudessa. Merimetson ravinnonkäyttöä on meillä tutkittu Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren alueella. Suomenlahdella ja itäisellä Saaristomerellä tehdyissä tutkimuksissa merimetsoyhdyskunnan ravinnosta 80-90 % koostui särjestä, kivinilkasta ja ahvenesta. (2.)
Saaristomeren merimetsojen massaltaan merkittävimmät kalalajit olivat samoja, joskin eri järjestyksessä, eli ahven, särki ja kivinilkka, Selkämerellä merimetsojen suosituinta ravintoa olivat silakka, kiiski, särki, ahven ja kivinilkka. (3.)

Kuten todettua, merimetso syö sitä mitä on helpoiten saatavilla. Jos merimetsoyhdyskunta elää samalla alueella uhanalaisen kalapopulaation kanssa, on todennäköistä, että ne aiheuttavat uhan kyseisille kaloille. Yleinen laji eli merimetso ei saa aiheuttaa uhkaa uhanalaiselle tai harvinaiselle lajille. Merimetsokolonioiden ilmestyttyä perämeren ulkosaarille, on huolenaiheeksi noussut samalla alueella vielä sinnittelevä meriharjus. Kuinka suuri osa meriharjuksista mahtaa joutua niiden elinalueella saalistavien merimetsojen suuhun? Asiaa ei ole tutkittu, joten tietoa siitä ei ole olemassa.
Tanskassa suurina parvina talvehtivat merimetsot ovat aiheuttaneet vakavia tuhoja lohikalakannoille. Talvisin sulina virtaavat joet houkuttelevat merimetsoja saalistamaan. Seurauksena on pahimmillaan ollut jopa 90 % hävikki lohikalojen poikasmäärissä. (4.) ja (5.)

SVK:n kala- ja ympäristötoimikunta katsoo että:
- Merimetson hyödyntämistä riistalintuna tulee selvittää ja kannan rajoittamiseen tarkoitettujen lupien hakua helpottaa. Merimetson suojelu ei saa aiheuttaa uhkaa uhanalaisille tai harvinaisille kalalajeille tai -kannoille.
- Ympäristö- tai kalatalousviranomaisten tulee huolehtia, että merimetson kalakantavaikutuksia seurataan ja niihin reagoidaan tilanteen vaatimalla tavalla erityisesti uhanalaisten kalalajien suojelun turvaamiseksi.

Mitä kalastuksen harrastaja voi tehdä?
Jos havaitaan, että merimetso uhkaa jollain alueella jotain tiettyä kalalajia, tai vaikeuttaa merkittävästi kalastusharrastusta, kannattaa asiasta ilmoittaa paikalliseen ELY-keskukseen. Ilmoitus on parasta lähettää sähköpostitse kirjeenä. Ilmoituksessa tulee perustellusti kertoa missä ja minkälaisia ongelmia merimetso aiheuttaa. Ilmoitukset tulee lähettää oman alueen ELY-keskukseen ja siellä kalatalousviranomaiselle sekä luonnonsuojeluosastolle. Vapaa-ajankalastajilta tulleet ilmoitukset ovat merkittävänä tukena, kun kyseiset viranomaiset tekevät merimetsojen kannan rajoittamista koskevia päätöksiä.

Kahta eri merimetsoa
Merimetso on pelikaanilintujen lahkoon kuuluva suuri, musta, pitkäkaulainen ja -pyrstöinen merilintu. Suomessa tavataan talvehtimassa merimetsoa Phalacrocorax carbo mutta lisääntyvät linnut ovat alalajia Phalacrocorax carbo sinensis. Norjan rannikolla voi tavata myös karimetsoa Phalacrocorax aristotelis.
Sinensis-alalajin arvioidaan levinneen Itämerelle 1500-1700 luvuilla. Kannan arvioidaan olleen runsas 1800-luvulla, kunnes tämän alalajin merimetsot hävitettiin Itämereltä lähes kokonaan 1800- ja 1900-luvun vaihteeseen mennessä. (6.)

Merimetson historia nykyisellä Itämeren alueella ulottuu arkeologisten luustolöydösten mukaan jääkauden jälkeisiin merivaiheisiin asti. Sen vuoksi kansallisessa vieraslajistrategiassa todetaan, että merimetso ei ole vieraslaji, eikä siksi kuulu vieraslajistrategian piiriin. (7.)

Merimetsokantojen rajoittaminen
Suomessa pesivien merimetsojen määrä on vuodesta 1996 lähtien kasvanut erittäin voimakkaasti. Merimetson pesimäkannan koko kasvoi 10 parista 16 007 pariin vuosina 1996-2009. Viimeisimmän tiedon mukaan vuonna 2013 maassamme pesi 18 500 merimetsoparia, eli 37 000 merimetsoa. (8.)
Euroopan laajuisesti merimetsokantojen arvioidaan olevan tällä hetkellä suurimmillaan vähintään 150 vuoteen. (9.)

Merimetso on lintudirektiivin suojelema laji (79/409/EEC). Lintudirektiivin 9. artiklan mukaan kukin jäsenvaltio voi kuitenkin myöntää lupia merimetson kannan rajoittamiseen tähtääviin toimiin; ampumiseen, häirintään, munien keruuseen tai puhkomiseen. (10.)
Sinensis-alalaji oli aikaisemmin mukana lintudirektiivin liitteen I lajilistalla joiden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota, mutta kannan koon rajusta kasvusta johtuen se poistettiin listalta vuonna 1997. Ruotsissa on keskustelu merimetson soveltuvuudesta metsästyksen kohteeksi, ja merimetso soveltuukin riistalinnuksi, kun liha käsitellään muiden metsästettävien kalansyöjien tapaan.


LÄHTEET:

1. http://ec.europa.eu/environment/nature/cormorants.htm
2. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=154278
3. http://www.rktl.fi/kala/itameritutkimukset/harmaahylje_merimetso_kalastus/merimetson_ravinto_kalastovaikutukset/merimetson_ravinto_saaristo.html
4. http://www.sportsfiskeren.dk/skarv-stoevsuger-aaerne-for-fisk
5. http://www.naturstyrelsen.dk/NR/rdonlyres/907568E6-0012-4666-AF4A-63D2C29F3128/7180/Skarver_smolt.pdf
6. http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/merimetso.shtml
7. http://www.mmm.fi/attachments/ymparisto/vieraslajiseminaari9.12.2009/67MLG2Hn1/Vieraslajistrategia.pdf
8. http://syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Merimetsokannassa_hillittya_kasvua%2817466%29
9. http://www.europarl.europa.eu/document/activities/cont/201303/20130308ATT62622/20130308ATT62622EN.pdf
10. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31979L0409:FI:HTML




 
Powered by WebUpdate