24.04.2017 18:18
Jäsenille
  Etusivu >> Nuorten sivut >> Kalastus oppiaineena kouluissa















 
 
 
 
 
 
KALASTUS OPPIAINEENA KOULUISSA

KALASTUSKURSSIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS

Koulusta kalaan - Mikkolasta merelle -kurssin ideana oli saada nuoret mukaan kurssille, joka veisi heidät ulos luontoon ja mahdollistaisi jopa uuden harrastuksen löytymisen kalastuksen parista. Kurssi oli tarkoitettu sekä vasta-alkajille että jo enemmän kalastaneille. Mikkolan koulussa kalastuskurssi oli tarjolla 7. ja 8. luokkalaisille lyhyenä valinnaiskurssina (kaksoistunti viikossa kahdeksan viikon ajan, yhteensä 16 tuntia).



Kalastuskurssi tarjosi myös lisää tietoa biologian (lajin tunnistus, kalan anatomia), maantiedon (jääkauden merkkien lukeminen saaristossa, saaristotuntemus) ja kotitalouden (kalan perkaaminen, fileointi) oppiaineissa. Lisäksi oppilaille haluttiin näyttää, että kalavedet ovat yllättävän lähellä.

Mikkolan koulun kurssilla keskityttiin heittokalastukseen ja ongintaan. Painopisteet voi suunnitella oman alueen kalastusmuotojen mukaan. Esimerkiksi virtavesien lähellä perhokalastus voi olla hyvä vaihtoehto. Jos jakso sattuu talvelle, niin painopisteeksi voi ottaa pilkinnän. Painopistettä miettiessä kannattaa huomioida opettajan oma kiinnostuskohde kalastuksessa. Kannattaa tiedustella myös paikallisten kalastusharrastajien mahdollisuuksia osallistua kurssin toimintaan (kalastusoppaat, kalakerhot, järjestöt). Kirjallista materiaalia löytyy paljon Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöltä (SVK).

Mikkolan koulun kalastuskurssin vetivät Petri Nordlund ja Jari Hatakka.

Mikkolan koulun kalastuskurssin tavoitteet

1.    ONKIMINEN
-    onkilaitteen valmistaminen (koho, siima, paino, koukku), saaliskohteet (ahven, särki, lahna, salakka), solmujen harjoittelua (unisolmu, palomar, loop), pohjaonki

2.    HEITTOKALASTUS
-    välineisiin tutustumista (vavat, kelat, siimat, vieheet), saaliskohteet (ahven, kuha, hauki), heittoharjoittelua, kalapaikat, kalastusajat, saaliin käsittely (tainnutus, verestys, perkaaminen), tutustuminen perhokalastukseen

3.    TURVALLISUUS JA SÄÄNNÖT
-    jokamiehenoikeudet (oikeudet ja velvollisuudet), alle 18-vuotiaan oikeudet kalastuksessa, alamitat, rauhoitusajat, erikoiskalastusalueet (virtavedet, istutuslammet), veneturvallisuus (liivit), eettiset ohjeet (saalismäärä, saaliin käsittely, isojen yksilöiden vapauttaminen)


Mikkolan koulun kalastuskurssin toteutus: Kurssipäiväkirja


ENSIMMÄINEN KERTA, MIKKOLAN KOULU (n. 2 tuntia)
Kurssi aloitettiin lyhyellä esittäytymisellä. Ensin vetäjät kertoivat omasta kalastustaustastaan ja siitä, miksi ja milloin ovat kalastusharrastuksen aloittaneet. Tämän jälkeen jokainen oppilas kertoi itsestään kalastajana, jolloin saatiin hyvin selville kunkin oppilaan lähtötaso. Joukossa oli sekä kokeneempia kalastajia että täysin aloittelijoita. Yleisenä alkutuntemuksena oli, että monella usko omiin taitoihin oli kovempi kuin todelliset taidot. Usein nämä oppilaat olivat myös kaikkein motivoituneimpia.

Esittelyn jälkeen aloitettiin tutustuminen siimoihin. Oppilaille kerrottiin monofil- ja kuitusiiman eroista ja siitä, mikä siima mihinkin tilanteeseen valitaan. Siimakatsaus pidettiin vain onkimisesta ja heittämisestä, jotka olivat kurssin painopisteitä.

Siimaopin jälkeen korostettiin, että solmu on usein kalastuksen heikoin kohta, minkä takia solmut pitää osata. Oppilaille kerrottiin, että kolmella solmulla pärjää eli harjoiteltiin loop-, palomar- ja unisolmujen tekemistä. Solmujen tekeminen sai mukavasti lisätukea toisella kerralla Harri Hotin käydessä samoja solmuja läpi.

Ensimmäisellä kerralla rakennettiin myös onkilaitteita. Aluksi vetäjät rakensivat ongen ja kertoivat samalla kohosta, siimasta, painotuksesta, vavasta ja koukutuksesta. Tämän jälkeen oppilaat rakensivat pareittain onkilaitteen opettajien avustuksella.

TOINEN KERTA, MIKKOLAN KOULU (n. 2,5 tuntia)

Mikkolan kurssilla oli hieno hetki, kun toiselle luentokerralle saapui kalastusopas Harri Hotti. Harri esitteli melkoisen tietopaketin käyden läpi alla olevat asiat.

HEITTOKALASTAJAN KOHDEKALAT / PYYNTITAPA
- hauki / heittokalastus
- ahven / jigikalastus, heittokalastus
- kuha / jigikalastus, (vetouistelu)
- meritaimen / heittokalastus, (vetouistelu)

KALOJEN LIIKKEET
- kutuaika
- syönnösvaellus / ravintokalojen liikkeet
- olosuhteiden vaikutus kalojen liikkeisiin
* vedenlämpötila, tuuli, virtaus

PETOKALOJEN RAVINTO
- koostuu lähes yksinomaan muista kaloista
* särkikalat (salakka, särki, sorva, lahna)
* muut (silakka, kolmipiikki, ahven, kivinilkka)

HEITTOKALASTUS VIEHEELLÄ
- välineet / hauelle, ahvenelle, kuhalle, meritaimenelle
* vavat, kelat, siimat, perukkeet, leikarit, lukot

- vieheet
* hauelle / lusikka-uistimet, vaaput, spinnerbaits, suspit + ruohosuojatut
* ahvenelle / lipat, vaaput
* kuhalle / vaaput
* meritaimen / lusikkauistimet, vaaput

KALASTUSTEKNIIKKA ERI VIEHEILLÄ
- lusikka-uistin, vaappu, lippa ja spinnerbaits

VIEHEEN VÄRIN VALINTA esimerkkinä hauenkalastus
- luonnonvärit, ärsykevärit, tummat vieheet

HEITTÄMINEN
- avokelalla, hyrräkelalla

HEITTOKALASTUS JIGILLÄ
- välineet / ahvenelle ja kuhalle
* vavat, kelat, siimat, tapsit, lukot

- jigit
* rakenne, jigipää / paino, jigipyrstö / koko
* jigi ahvenelle ja kuhalle

KALASTUSTEKNIIKKA JIGILLÄ
- heitto, vajotus, jigin sisäänotto

 KALOJEN YLÖSOTTO JA KÄSITTELY
- apuvälineet
* haavi, koukun irrotuspihdit

- kalan teurastaminen / käsittely
* tainnutus, verestys, viileää

- vapaaksi päästettävän kalan käsittely

- saaliskalojen sopiva koko ja määrä
* lainmukaiset alamitat
* omat ala- ja ylämitat / MIKSI!!!
* omat kappalemääräiset kiintiöt / MIKSI!!!

 MILLOIN KALA NAPPAA???
- mikä ratkaisee?
* säätila
* kalastustekniikka
* kalojen elinolosuhteiden ja liikkeiden tuntemus
* omat taidot
* HALU SAADA SAALISTA!!!

KOLMAS KERTA, SIPOON MERIALUE (n. 8 tuntia)
Kolmas kerta oli ensimmäinen kenttäkalastusjakso, joka toteutettiin Sipoon saaristossa. Oppilaiden kuljetuksesta huolehdittiin Vantaan nuorisopalvelun isolla veneellä sekä Harri Hotin ja Petri Nordlundin omilla veneillä.

Jakso alkoi venematkalla saareen. Siellä laitettiin heittokalastusvälineet kuntoon eli kelat liitettiin vapoihin ja perukkeet solmittiin. Harri Hotti opetti heittotekniikkaa, minkä jälkeen oppilaat kiersivät saarta ottaen tuntumaa uusiin välineisiin.

Harjoittelun jälkeen Nordlund ja Hotti ottivat puolet oppilaista veneisiinsä ja lähtivät puolentoista tunnin jigireissulle. Toinen puoli oppilaista heitteli ja onki rannalta. Evästauolla tehtiin vaihto ja toiset pääsivät jigireissulle ja toiset kalastivat saaren rannalta. Saarikalastuksessa harjoiteltiin myös pohjaongen valmistusta ja sillä kalastamista.

Lopuksi käytiin vielä läpi saaliin oikeaoppinen käsittely ja fileointi.

NELJÄS KERTA, KERAVANJOKI (n. 3 tuntia)
Kenttäjakso toteutettiin Keravanjoella rastikoulutuksena. Paikalla olivat SVK:sta Mikko ?Peltsi? Peltola perhokalastuksen kalakummina, Marcus Wikström jigirastilla ja Antero Virkkunen kertomassa onginnasta.
 
Perhokalastus oli uutta lähes kaikille oppilaille. Peltsi esitteli välineistöä, pukeutumista ja heittämistä, minkä jälkeen kaikki saivat kokeilla perhonheittoa. Marcus kertasi ja syvensi jigioppeja. Kenttäjakso päätettiin onkimisen saloihin. Oppilaille kerrottiin esim. kohon painotuksen ja koukun koon tärkeydestä eri saaliskaloille.

VIIDES KERTA, MIKKOLAN KOULU (1 tunti)

Viimeinen kerta oli kurssin koonti ja palautteen anto. Lisäksi jokainen sai ottaa vapaasti SVK:sta saatuja esitteitä mukaan. Yhtä lukuun ottamatta kaikki haluaisivat valita kalastuksen uudelleen valinnaiskurssiksi. Osa toivoi siitä jopa pitkää valinnaista. Eniten kehuja sai kenttäjakso Sipoossa sekä käytännön harjoitteet. Myös Harri Hotin tapaaminen oli monelle oppilaalle merkittävä kokemus.



 
Powered by WebUpdate