24.04.2017 06:43
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2014 >> Taimenen alamitan laskeminen, Keski-Suomi ja Häme















 
 
 
 
 
 
TAIMENEN ALAMITAN LASKEMINEN, KESKI-SUOMI JA HÄME

 

Muistutus Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskukselle tehtyyn hakemukseen järvitaimenen alamitan laskemisesta Päijänteellä, 27.3.2014

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vastustaa Etelä- ja Keski-Päijänteen, Pohjois-Päijänteen, Jämsänjokilaakson sekä
Heinolan kalastusalueen esitystä järvitaimenen alamitan laskemisesta kalastusasetuksen mukaisesta 60 senttimetristä 50 senttimetriin. Esityksen mukainen muutos vesittäisi vuoden alussa voimaan tulleen kalastusasetuksen positiiviset vaikutukset.

Uuden alamitta-asetuksen tavoitteena on luontaisten taimenkantojen elpyminen sekä istutustuoton parantaminen. Alamitan laskeminen on vastoin molempia tavoitteita. Tutkimustiedon perusteella taimenen alamitan pitäisi olla jopa nykyistä suurempi, koska suuri osa taimenista tulee sukukypsiksi vasta 65 senttimetrin pituisina. Tutkimusten mukaan myös lisääntyminen on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän kalakannassa on suuria yksilöitä.
 
Alamitta-asetuksen mukaan poikkeuslupia voidaan myöntää vesistöihin, joissa laji ei luontaisesti lisäänny. Tämä ehto ei täyty Päijänteen ja Ruotsa-laisen osalta, vaan osalla alueesta on jopa säilynyt alueen alkuperäinen taimenkanta, ja lisäksi alueen reittiveden kosket sekä Päijänteeseen laskevat joet tuottavat luonnontaimenta. Lisäksi alueen vesistöissä on tehty laajoja kunnostuksia ja taimenen kotiutusistutuksia.
Alamitan laskeminen saattaa johtaa myös siihen, että kalastusalueet eivät jatka koskien kunnostamista lisääntymisalueiksi, vaan ne jäävät pelkästään istutuksin ylläpidetyiksi kalastuskohteiksi.

Istutettujen kalojen on todettu kasvavan nopeasti kyseisillä reittivesialueilla, jos siihen annetaan mahdollisuus. Taimen kasvaa 50 senttimetristä 60 senttimetriin 1-2 vuodessa. Alamitan nostamisella on positiivinen vaikutus istutustuloksiin.
Hakemuksessa perustellaan, että järvialtaille istutettua rasvaeväleikattua taimenta tulisi kalastaa jo 50 cm mitasta ylöspäin. Tämä ohjaa kalastusta 50-60 cm taimeniin, jolloin myös luonnossa syntyneet taimet kärsivät. Asetuksessa säädettyä pienempi alamitta kohdentaa pyyntiä vielä kutemattomiin taimeniin. Varsinkin alueilla, joilla verkkokalastus on sallittua, kalastus kohdistuu aina myös luonnossa syntyneisiin yksilöihin. Tutkimusten mukaan verkoista vapautetuista kaloista suuri osa kuolee. Eri alamitat aiheuttaisivat ongelmia myös vapakalastuksessa. Tarkistaakseen, onko kala rasvaeväleikattu, kalastajan on aina nostettava kala vedestä.
Oikeaoppisesti käsiteltynä kalat selviävät kyllä vapautuksesta hyvin, mutta vapautus vaatii mm. väkäsettömiä koukkuja ja oikeanlaista haavia. Myös lämmin keli heikentää vapautustuloksia. Koskikalastuskohteissa tulisi suosia kirjolohi-istutuksia ja keskittyä taimenen luontaisen lisääntymisen parantamiseen.

HAKEMUSALUE
Päijänne ja Ruotsalainen
Taimenen alamitan laskeminen ei ole perusteltua. Alueelta löytyy alkuperäisiä taimenkantoja. Lisäksi kunnostetut koskikohteet tuottavat luonnossa syntyneitä poikasia. Taimenelle sopivia lisääntymisalueita löytyy pienistä purovesistä alueen suurimpiin koskiin (Kalkkistenkoski, Jyrängönvirta). Päijänteen pohjoisosaan virtaavat Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reittien vedet, lännestä Jämsän reitti ja idästä Sysmän reitti.
Alueen suuret järvialtaat ovat erinomainen kasvuympäristö taimenille. Alueen vahvat muikku- ja kuorekannat tarjoavat erinomaisen elinympäristön ja taimenet kasvavat vaelluspoikasista 60 cm pyyntikokoon 3-4 vuodessa.



 
Powered by WebUpdate