30.04.2017 10:08
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2014 >> Taimenen alamitan laskeminen, Kaakkois-Suomi















 
 
 
 
 
 
TAIMENEN ALAMITAN LASKEMINEN, KAAKKOIS-SUOMI

Muistutus Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle tehtyyn hakemukseen järvitaimenen alamitan laskemisesta 40 senttimetriin Puolakankosken virtakalastusalueella, 29.4.2014

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö vastustaa Puolakankosken virtakalastusalueen esitystä järvitaimenen alamitan laskemisesta kalastusasetuksen mukaisesta 60 senttimetristä 40 senttimetriin. Esityksen mukainen muutos vesittäisi vuoden alussa voimaan tulleen kalastusasetuksen positiiviset vaikutukset.

Uuden alamitta-asetuksen tavoitteena on luontaisten taimenkantojen elpyminen sekä istutustuoton parantaminen. Alamitan laskeminen on vastoin molempia tavoitteita. Tutkimustiedon perusteella taimenen alamitan pitäisi olla jopa nykyistä suurempi, koska suuri osa taimenista tulee sukukypsiksi vasta 65 senttimetrin pituisina. Tutkimusten mukaan myös lisääntyminen on sitä tehokkaampaa, mitä enemmän kalakannassa on suuria yksilöitä.
 
Alamitta-asetuksen mukaan poikkeuslupia voidaan myöntää vesistöihin, joissa laji ei luontaisesti lisäänny. Puolankoskella on tehty kalataloudellinen kunnostus Kaakkois-Suomen Ympäristökeskuksen toimesta vuonna 2000, mutta tutkittua tietoa sen vaikutuksista ei ole saatavilla. Virta-alueen alaosaan yhtyy Sonnanjoki, jossa luontainen lisääntyminen onnistuu sähkökoekalastusten perusteella säännöllisesti useassa eri koskessa. Sonnanjoella on tehty mm. kutupaikkojen soraistuksia ja alueelle on valmistunut kunnostussuunnitelma, joten luonnonlisääntymisen eteen tehdään runsaasti töitä. Sonnanjoen taimenet saattavat hyödyntää elinalueenaan myös Puolakankosken virta-aluetta. Vuohijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa onkin esitetty toimenpiteeksi Puolakankosken säännöstelypadon purkaminen tai kalatien rakentaminen sen ohitse. Näin ollen poikkeusalamitan myöntämisen ehto ei täyty Puolakankosken virtakalastusalueella. Lisäksi alamitan laskeminen saattaisi johtaa siihen, ettei alueella jatkaisi koskien kunnostamista lisääntymisalueiksi, vaan ne jäävät pelkästään istutuksin ylläpidetyiksi kalastuskohteiksi.

Vuoden vaihteessa voimaan tullut alamitan nouseminen 60 cm:iin tarkoittaa saaliskalojen keskikoon suurentumista ja se tulisi nähdä alueen virkistyskalastuksen vetovoimaisuuden lisääjänä, eikä suinkaan uhkana. Jo vuonna 2005 tehdyssä alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettiin samansuuntaisesti silloista lakisääteistä alamittaa suuremman alamitan käyttöönottoa, jonka vastainen nyt vireillä oleva hakemus on.

Eri alamitan asettaminen istutetuille ja luonnossa syntyneille taimenille on ongelmallista. Ensinnäkin kalastajan tulee aina pystyä erottamaan rasvaevällinen ja rasvaeväleikattu taimen toisistaan. Lisäksi Puolakankoskella on saaliiksi mahdollista saada myös järvilohia (alamitta 60 cm), joiden erottaminen taimenista voi olla kalastajalle hankalaa. Tarkistaakseen, onko kala rasvaeväleikattu, kalastajan on aina nostettava kala rantaan tai veneeseen. Oikeaoppisesti käsiteltynä kalat selviävät kyllä vapautuksesta hyvin, mutta vapautus vaatii mm. väkäsettömiä koukkuja ja oikeanlaista haavia. Myös lämmin keli heikentää vapautustuloksia. Näin ollen luonnossa syntyneet yksilöt kärsivät kalastuksesta, vaikka edellä mainittujen välineiden käyttö olisi pakollisia alueiden kalastussäännöissä.

Alueilla, joilla verkkokalastus on sallittua, kalastus kohdistuu aina myös luonnossa syntyneisiin yksilöihin. Tutkimusten mukaan verkoista vapautetuista kaloista suuri osa kuolee. Puolakankosken virtakalastusalueelle istutettavat taimenet voivat vapaasti vaeltaa alapuoliseen Pyhäjärveen. Virta-aluetta koskeva päätös taimenen alamitasta tullee toimimaan kannustimena myös Pyhäjärven verkkokalastuksen säätelylle, jotta alamittaisten lohikalojen verkkoon jäämisiltä voidaan välttyä.



 
Powered by WebUpdate