24.04.2017 06:41
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2016 >> Yhteisaluelaki















 
 
 
 
 
 
YHTEISALUELAKI

Lausunto yhteisaluelain muutostarpeista, 31.10.2016

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa yhteisaluelain muutostarpeista.
Lausuntopyynnössä viitataan Eduskunnan kalastuslain uudistamispäätöksessä valtioneuvostolle antamaan vastaukseen, jossa kiinnitetään huomiota lain toimivuuteen ja edellytetään "osakaskuntia koskevan yhteisaluelain (758/1989) muutostarpeiden arvioimista osakkaiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja osakaskuntatoiminnan kehittämiseksi."
Lausuntopyynnössä tai Eduskunnan lausumassa ei tarkemmin rajata arvioinnin kohdetta tai sitä, onko kysymys ensisijaisesti vesialueiden osakaskunnista, joiden asema kalastuslain toteuttamisessa määritellään kalastuslaissa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) arvioi muutostarpeita kalastuslain toimeenpanon osalta ja esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa.

KALASTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA KALAKANTOJEN HOITO
Kalastuslain uudistamisen yhteydessä kalavesien osakaskuntatoiminnan (ent. kalastuskunnat) ongelmiksi todettiin (RKTL 2010, Kalastus nyky-yhteiskunnassa ja tulevaisuudessa, erityisselvitys kalastuslain kokonaisuudistusta varten):
1. kalavesien pirstoutuminen kalastuksen järjestämisen ja kalakantojen hoidon kannalta pieniin ja rajoiltaan epätarkoituksenmukaisiin yksikköihin (20 500 osakaskuntaa, 1,4 miljoonaa osakaskiinteistöä),
2. osakaskuntien toimimattomuus: puolet osakaskunnista on järjestäytymättömiä ja järjestäytyneistä vain 6 000 osakaskunnalla on jonkinlaista toimintaa sekä
3. riittämätön asiantuntemus ja ammattimaisuuden puute kalakantojen hoidon ja kalastuksen järjestämisessä.

Uudistettu kalastuslaki korostaa kalatalousalueiden tietoon perustuvaa kalastuksen järjestämisen ja kalavesien hoidon suunnittelujärjestelmää, ammattimaista isännöintiä ja kalakantojen hoidon kannalta riittävän suuria ja kalataloudellisesti yhtenäisiä aluekokonaisuuksia.
Uudistetun kalastuslain mukaisesti kalatalousalueiden toimintaa pyritään kehittämään osoittamalla niille nykyistä enemmän varoja kalastonhoitomaksuvaroista.
Kokemukset vuosien 1951 ja 1982 kalastuslakien toteuttamisesta ovat osoittaneet, että osakaskuntajärjestelmä ei kykene vastaamaan nykyaikaisen kalastonhoidon ja kalastuksen järjestämisen haasteisiin.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että suhteessa kalastuksen ja kalastonhoidon järjestämiseen arvioidaan tarvetta siirtää nykyiset osakaskuntien kalastukseen liittyvät tehtävä uusien kalatalousalueiden tehtäviksi.

OSAKASKUNTIEN YHDISTÄMINEN
Ratkaisuksi osakaskuntien ongelmiin kalastuksen ja kalakantojen hoidon järjestämisessä on esitetty osakaskuntien yhdistämistä suuremmiksi yksiköiksi ja tällaisia yhdistämisiä on jonkin verran tehtykin. Arviota yhdistämisen vaikutuksista osakaskuntien toimivuuteen yhdistämisien jälkeen ei ole tehty.
Tähänastisten kokemusten perusteella osakaskuntien yhdistäminen vaatii osakaskuntien suuresta määrästä johtuen kohtuuttoman paljon sekä aikaa että rahallisia resursseja. Ei ole järkevää käyttää yhteiskunnan rajattuja taloudellisia resursseja sekä kalatalousalueiden toiminnan kehittämiseen että osakaskuntajärjestelmän toimivuuden parantamiseen osakaskuntia yhdistämällä. Osakaskuntien omarahoitteinen yhdistäminen on toki suotavaa, mutta sillä ei kohtuullisessa ajassa saada toteutettua kalastuksen ja kalastonhoidon kannalta välttämättömiä uudistuksia.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä valtion varoilla mahdollisesti tuettavaa kalastuksesta vastaavien osakaskuntien yhdistämistä tulee arvioida erityisesti
- suhteessa kalatalousalueiden kehittämiseen,
- käytettävissä olevien taloudellisten resurssien järkevään kohdentamiseen ja
- yhdistämisestä saatavien hyötyjä suhteessa tarvittavaan aikaan ja taloudellisiin resursseihin.



 
Powered by WebUpdate