25.04.2017 02:07
Jäsenille
  Etusivu >> Nuorten sivut >> Lapsesta kalaan >> Lapsen kanssa pohjaongelle















 
 
 
 
 
 
LAPSEN KANSSA POHJAONGELLE

Syksyinen pohjaongintareissu voi antaa lapselle unohtumattoman muiston. Pannukarkea ahven, jota pohjaongella tavoitellaan, antaa pienelle kalastajan alulle kovan vastuksen. Ahvenparven löydyttyä saalismäärä voi olla suuri.
Lapselle kannattaa opettaa jo pienenä, että se, mikä pyydetään, myös syödään. Kalan alkukäsittely kannattaa opettaa myös heti alussa. Tämä saattaa helposti unohtua ahvenen ollessa hyvällä syönnillä. Parvi karkaa, jos ruvetaan kaloja verestämään, puppua.
Aikuisen kannattaa jättää oma kalastuksensa toiseen kertaan ja keskittyä lapsen auttamiseen. Lapsi saattaa tarvita apua lähes kaikessa muussa paitsi kalan nostamisessa. Muistan perheeni kanssa erään ahvenreissun, jossa itse sain laittaa kalastusvälineet syrjään parven löydyttyä. Laitoin lapsen onkeen syötin, heitin ja irrotin kalan. Verestin vaimoni ja lapseni kalat. Omasta kalastuksesta ei kannattanut haaveillakaan. Syönti oli niin kiivasta. Oli kiva seurata pikkuneidin ilmeitä, kun hän kelaili 200-400 gramman raitapaitoja ylös todeten samalla, että taas tuli tällainen possu.

Pannukarkea ahven saa pienen kalastajan suun messingille. Kuva: Jaana Vetikko
Pannukarkea ahven saa pienen kalastajan suun messingille. Kuva: Jaana Vetikko

Pilkkivavasta tai virvelistä pohjaonki

Pohjaonkia voi virvelillä tai pilkkivavalla. Itse käytän mieluummin virveliin rakennettua pohjaonkea. Pohjaongelle on varattava mukaan riittävästi koukkuja, erikokoisia painoja sekä tapsisiimaa. Ne ovat kulutustavaraa. Mukaan on otettava myös riittävästi matoja.
Pilkkivapaan pohjaongen voi rakentaa sitomalla koukku siiman päähän ja laittamalla 15-30 gramman painon noin kaksikymmentä senttiä koukun yläpuolelle. Pilkissä käytän Catherine-lyijypainoja, jotka ovat keskeltä halki ja ne lukitaan siimaan painon läpi pujotettavalla tikulla. Tällöin tapsin pituutta on helppo muuttaa. Pohjaonkivavaksi kannattaa valita kohtuullisen jäykkä suurella kelalla varustettu pilkkivapa.
Virveliin rakennettuun pohjaonkeen kannattaa valita lyhyt (180 cm) ja jäykähkö 2-luokan vapa. Liian löysällä vavalla ei saa kunnollista tuntumaa pohjaan eikä tärppiin. Kelaksi sopii parhaiten avokela. Käyttääkö kuitu- vai monofiilisiimaa on makuasia. Itse suosin monofiiliä. Painona käytän 10-30 gramman päärynäpainoa syvyydestä riippuen.

Virveliin rakennetulla pohjaongella pystyy haravoimaan isonkin alueen. Kuva: Jaana Vetikko
Virveliin rakennetulla pohjaongella pystyy haravoimaan isonkin alueen. Kuva: Jaana Vetikko

Koukku saa olla ahvenelle kokoa 6-8. Sen voi laittaa joko painon ylä- tai alapuolelle. Tapsisiimana käytän 0,18 mm paksuista ja kolmisenkymmentä senttiä pitkää siimaa. Tapsin ja painon voi molemmat kiinnittää lukkoon. Vaihtoehtoisesti runkosiimaan voi tehdä noin 40 cm painon yläpuolelle lenkin, johon tapsin kiinnitetään.


Pilkkivavalla ongitaan veneestä

Pohjaonginta pilkkivavalla aloitetaan ankkuroidusta veneestä laskemalla paino poh­jaan, jonka jäl­keen siimaa kelataan sisään muutama kierros. Täl­löin koukkuun pujotettu mato jää pohjan tuntumaan, mutta paino nousee ylös. Tästä lähde­tään hitaas­ti, välillä väristäen nostamaan onkea ylös­päin. Toisi­naan kannat­taa liike pysäyttää hetkeksi paikoilleen matkan varrel­la. Liikku­mava­ra on yhtä kuin onkijan käsivarren mitta.

Pilkkivavan tulee pohjaonginnassa olla jämäkkä ja mielellään suurella kelalla varustettu. Kuva: Jaana Vetikko
Pilkkivavan tulee pohjaonginnassa olla jämäkkä ja mielellään suurella kelalla varustettu. Kuva: Jaana Vetikko

Tunnettaessa kalan tärppi, tehdään vastaisku ja nostetaan saalis veneeseen. Suurta matoa käytettäessä annetaan kalan syödä pidem­pään. Siima kelataan ylös käsin.
Kalan ollessa syönnillä, kannat­taa yrittää houkutella parvi ylös poh­jas­ta veneen alle, jolloin kalastus nopeutuu ja saadaan parempi saa­lis. Tällöin kelataan siimaa sisään kelalle samassa tahdissa kuin parvi nousee pohjasta.


Virvelillä voidaan haravoida isompi alue

Virvelillä voidaan kalastaa sekä rannalta että veneestä. Veneestä kalastettaessa virvelillä saadaan haravoitua isompi alue kuin pilkkivavalla. Koukkuun voidaan pujottaa pari lieroa tai isompi mato voidaan katkaista ja pujottaa kahdessa osassa koukkuun, jotta saadaan useampi heiluva häntä houkuttamaan kala iskuun.
Virvelillä pohjaongittaessa heitetään puntti veteen, annetaan sen vajota pohjaan ja kelataan löysä siima pois. Odotetaan hetki, nypätään punttia jigimäisesti lähemmäksi ja kelataan löysä siima pois. Näin jatketaan veneen alle asti, mikäli kala ei nappaa.
Välillä jigimäinen pohjassa pompottelu ei toimi. Silloin kannattaa kokeilla uittaa punttia hitaasti vetämällä pohjaa pitkin. Veto kannattaa tehdä vavalla, ei kelaamalla siimaa. Näin haravoidaan veneen ympärys ja jos tapahtumia ei ole, vaihdetaan paikkaa.
Jos kala nappaa läheltä venettä, ei kannata heittää punttia pitkälle, vaan aavistuksen pitemmälle kuin missä tärppi oli. Joskus ahvenparvi seuraa mukana ja jää veneen alle. Silloin puntti voidaan pudottaa suoraan alas.

Lapset tarvitsevat usein apua kalan irrottamisessa, mutta heidän on hyvä harjoitella sitä itsekin. Kuva: Jaana Vetikko
Lapset tarvitsevat usein apua kalan irrottamisessa, mutta heidän on hyvä harjoitella sitä itsekin. Kuva: Jaana Vetikko

Pienempien lasten on helpompi pohjaonkia pilkkivavan kanssa kuin virvelin, mutta siinäkin he yleensä tarvitsevat apua vähintään kalan irrottamisessa, usein myös syötin laittamisessa. Virvelillä kalastettaessa apua tarvitaan usein myös puntin heittämisessä oikeaan paikkaan. Lapsen kanssa heittämistä voi harjoitella ilman koukkua veteen tai vaikka kuivalla maalla.


Monenlaiset paikat antavat saalista

Syksyllä ahventa kannattaa lähteä etsimään karikoiden reunoilta, virtaavista salmista ja syvänteistä. Kannattaa kokeilla sekä syvästä että matalasta. Viime syksynä parhaan saaliin sain mereltä noin seitsemäntoista metrin syvyydestä.
Kesällä ahventa on löytynyt niin montuista kuin matalasta kaislikon reunasta ja lumpeikostakin. Jos ahven on syönnillään, se yleensä ilmoittaa itsestään nopeasti tarttumalla syöttiin. Tyhjää paikkaa ei kannata kauaa kalastaa.

Pohjaonkisaalis voi olla suurikin. Ahventen ohella koukkuun tarttuu toisinaan muun muassa särkiä, lahnoja, säyneitä ja kiiskiä. Kuva: Jaana Vetikko
Pohjaonkisaalis voi olla suurikin. Ahventen ohella koukkuun tarttuu toisinaan muun muassa särkiä, lahnoja, säyneitä ja kiiskiä. Kuva: Jaana Vetikko

Muista nämä!

- Koukkuja ja painoja tarpeeksi mukaan.
- Lämpimästi päälle. Muista kelluntavälineet!
- Ei liian pitkiä reissuja. Lapsi kyllästyy nopeasti, jos kalaa ei tule.
- Pohjaongintaa voi harrastaa koko avovesikauden.
- Toimitaan lapsen ehdoilla, annetaan hänelle unohtumaton kokemus.
- Lasta ei saa viedä huonoon keliin.


Jukka Vetikko



 
Powered by WebUpdate