25.04.2017 02:04
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2009 >> Valtion tulo- ja menoarvio















 
 
 
 
 
 
VALTION TULO- JA MENOARVIO

Lausunto hallituksen esityksestä valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle 2010 (HE 138/2009 vp), maa- ja metsätalousministeriön hallinnon pääluokka/ kalatalous, 6.11.2009

Vapaa-ajankalastuksen saalis vuonna 2008 oli 32,9 miljoonaan kiloa ja sen arvo 54,0 miljoonaa euroa, ammattikalastuksen saalis vuonna 2006 oli 121,5 miljoonaa kiloa ja arvo 31,5 miljoonaa euroa. Kalanviljely tuotti vuonna 2007 kalaa 13,3 miljoonaa kiloa, arvoltaan 42,6 miljoonaa euroa.

Vapaa-ajankalastus on siis merkittävin kalatalouden osa-alue myös saaliin arvolla mitattuna, puhumattakaan sen sosiaalisesta, kansantaloudellisesta tai kansanterveydellisestä merkityksestä. Ilman vapaa-ajankalastajia pääosa uusiutuvista kotimaisista kalakannoista jäisi hyödyntämättä.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaankin kalastusharrastuksen merkittävät yhteiskuntataloudelliset hyödyt, kalastuksen säilyminen merkittävänä luontoharrastuksena ja erityisesti nuorten kalastusharrastuksen edistäminen keskeisiksi vaikuttavuustavoitteiksi.

Vuoden 2010 talousarvioesityksessä on osoitettu elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistämiseen 17,316 M€, josta kansallista tukea 8,357 M€. Lisäksi kokonaan kansallisella tuella tuetaan elinkeinokalastusta 1,500 miljoonalla eurolla.
Vapaa-ajankalastuksen kehittämiseen talousarvio osoittaa varoja kalastuksen harrastajilta veroluonteisina kalastuksenhoitomaksuina kerättävistä maksuista 6,138 M€.
Kertyneet varat käytetään kalavesien omistajille maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoimintaan, kalastusalan järjestöjen toimintaan, kalatalouden edistämiseen sekä valtiolle maksun kannosta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Kalatalouden neuvontajärjestöistä päävastuun vapaa-ajankalastajien, erityisesti lasten ja nuorten kalastusharrastuksen ylläpitämisestä ja kasvattamisesta kantaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK), jonka maan kattava kalaseura ja ?kerhoverkko antaa siihen hyvät edellytykset.
Nykyisellään SVK saa kalastusalan neuvontajärjestöjen toiminta-avustuksesta noin 30 %. Pääosa toiminta-avustuksesta menee kalavesien omistajien neuvontaan. Tämä ei vastaa neuvontarvetta.
Neuvontamäärärahojen jakosuhteen tarkistamista edellyttää MMM:n valtakunnallinen vapaa-ajankalatalouden kehittämisohjelmaa vuosille 2001-2010. Samaan asiaan ovat kiinnittäneet huomiota eduskunnan valtiontilintarkastajat. Jakoperusteiden tarkistamisvaatimus tuli esille myös vuonna 2006 toteutetussa kalastusalan neuvontajärjestöjen arvioinnissa (Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 79/2006). Toistaiseksi tarkistusta ei ole tehty.
Neuvontarpeen mukainen jakosuhteiden tarkistus parantaisi vapaa-ajankalastajien neuvontaa, lisäisi aktiivikalastajien määrää ja kalastuksenhoitomaksuvarojen kertymää.

Vajaa neljännes kalastuksenhoitomaksuvaroista jaetaan vesialueen omistajille korvauksena kalavesien käytöstä ongintaan ja pilkintään. Toisaalta onginta ja pilkintä on säädetty maksuttomiksi jokamiesoikeuksiksi, joiden käyttö ei rasita kalakantoja eikä edellytä kalavesien hoitoa. Kalastuksenhoitomaksuvarojen supistuessa perusteettomasta omistajakorvauksesta tulisi luopua ja osoittaa varat muihin kalastuslain 91 §:n mukaisiin, kalataloutta edistäviin tarkoituksiin.

Kalastuksenhoitomaksukertymään vaikuttaa luonnollisesti myös maksujärjestelmän toimivuus ja kalastavien kansalaisten tunnollisuus veronmaksajina.  Helposti maksettavat ja lyhytkestoiset kalastuksenhoitomaksut lisäävät maksujärjestelmän joustavuutta, mikä tukee myös kansalaisten pyrkimystä toimia lainkuuliaisesti kalavesillä.Siksi on syytä ottaa käyttöön lupien maksaminen puhelimella ainakin kalastuksenhoitomaksun viikkoluvan osalta. Samoin tulee pikaisesti tutkia mahdollisuus ottaa käyttöön myös lyhyemmät vuorokausimaksut.

Ohjetta tai päätöstä siitä, koska vuosittain ennen seuraavaa budjettivuotta tarkistetaan kalastuslain 88 §:n mukainen indeksiehdon mahdollinen toteutuminen, ei tiettävästi ole annettu.
Riittävän ajoissa tehty tarkistus antaa mm. vapaa-ajankalastajien neuvonnalle paremmat mahdollisuudet huomioida muutokset omassa tiedotuksessaan, jonka esitemateriaaleista suuri osa painetaan jo jakeluvuotta edeltävän kesän ja syksyn aikana.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö toivoo, että kalastuslain indeksikorotusten mahdolliset tarkistamiset tehdään budjettivuotta edeltävänä keväänä, esimerkiksi toukokuun loppuun mennessä ja että asiasta tiedotetaan riittävän ajoissa.

 

 



 
Powered by WebUpdate