24.3.2010

PILKKIAHVENET TALTEEN TURVALLISUUTTA VAARANTAMATTA

Pilkkikansan suosikkikalan ahvenen parhaat kalastusajat ovat käsillä. Keskitalvella vaikeasti narrattavat kalat aktivoituvat keväällä valon määrän kasvaessa. Myös lähestyvä kutuaika saa kalat tankkaamaan ravintoa ennen keväisiä kosiomenoja. Talven kovat pakkaset eivät saaneet vesistöihin paksua jääkerrosta, joten harkintaa jäällä liikkumisessa tänä keväänä tarvitaan.

Kansalliskalamme ahven on pilkkikansan kestosuosikki. Kala ottaa hanakasti pilkkiin ja on erinomaista särvintä myös ruokapöydässä. Pienistä ahvenista voi valmistaa kukkoa tai ahvenpataa ja suuremmat kalat sopivat erinomaisesti savupönttöön tai fileinä pannulle.
Keskitalven vähävaloisan ajan kalaparvet ovat hajallaan ja nirsoja käymään pilkkiin kiinni. Kalat aktivoituvat vasta kevätauringon sulattaessa jäältä suurimmat lumikerrokset. Lisääntynyt valo aktivoi kalat parviksi syönnöstämään. Parhaimpia kalapaikkoja ovat syvänteiden reunapakat sekä selkävesien karikot. Kevään edetessä kaloja kannattaa tavoitella myös matalammista vesistä. Kookkaat syönnösahvenet löytyvät usein omista parvistaan erillään pienemmistä lajitovereistaan. Suurahvenen herkkua ovat kuoreet sekä muut pienet parvikalat.
Alkukeväästä ahven on aktiivinen koko valoisan päivän ajan. Kevään edetessä aamu- ja iltasyönti alkavat erottumaan yhä selvemmin. Viimeisten pilkkikelien aikaan kalaan kannattaa lähteä varhain auringon noustessa tai myöhään iltapäivällä.
Ahvenen pilkintään pääsee kiinni pienellä satsauksella. Ulkoiluvarustuksen lisäksi tarvitaan vain kaira, pakki sekä pari pilkkivapaa pilkkeineen. Pilkkiminen kuuluu yleiskalastusoikeuksiimme, joten kalastuslupia ei tarvita. Pilkinnässä käytettäviä vieheitä ovat morrit, pystypilkit sekä tasapainot. Pystypilkin voi syötittää toukalla tai nykyisin erittäin suositulla värikoukulla. Värikoukut ovat värikkäitä liimasta tehtyjä kalojen karamelleja, joihin syöttiä ei tarvita. Harrastuksen aloittamiseen pääsee parhaiten kiinni kokeneemman kalakaverin seurassa tai ottamalla yhteyttä paikalliseen kalastusseuraan. Kalaseuroissa tiede-tään parhaat pilkkivedet ja usein sieltä löytyy mukavia kalakavereitakin.

Vuodet eivät ole veljeksiä jäänmuodostuksessa. Kuluneen talven kovista pakkasista huolimatta teräsjään muodostuminen on ollut vähäistä. Myös uvenavantoja on paikoin runsaasti. Hyviä pilkkikelejä jatkuu yöpakkasten kovettaessa jäätä. Yöpakkasten päättyessä jäät voivat sulaa vauhdikkaasti, joten malttia ja tervettä maalaisjärkeä pitää jäällä liikkumisessa käyttää. Kaulassa roikkuvat jäänaskalit kuuluvat jokaisen kevätpilkkijän varusteisiin. Naskaleiden tulee olla kaulalla niin, että ne saadaan nopeasti irti tupesta. Naskaleiden lisäksi turvallisuutta lisää kelluntahaalarin tai pelastautumispuvun käyttö.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 630 seurassa toimii yhteensä noin 50 000 kalastuksen harrastajaa.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, kalatalouskonsulentti Janne Rautanen, p. 0400 946 968 tai janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi