24.03.2017 12:22
Jäsenille
  Etusivu >> Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö >> Lausunnot >> Lausunnot 2010 >> Tenon kalastussääntö














 
 
 
 
 
 
TENON KALASTUSSÄÄNTÖ

Lausunto ulkopaikkakuntalaisten kalastussäännöistä Tenojoella vuonna 2010, 19.3.2010

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan seuraavaa.

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY

Vaihtoehtoiset tavat (esitys 1 ja 2) rajoittaa ulkopaikkakuntalaisten kalastusta elokuussa:
Esitys 1. 10. elokuuta lähtien ja 20. elokuuta saakka saa kalastaa ainoastaan klo 07.00 - 19.00 välisenä aikana. Mainittuna aikana saa kalastaa ilman paikallista soutajaa. Elokuun 10. päivästä lähtien ulkopaikkakuntalainen voi kalastaa veneestä paikallisen soutajan kanssa ns. Boratbockan erityisalueella, joka alkaa vauhtikarin yläpäästä ja jatkuu n. 600 metriä alavirtaan klo 07.00 - 19.00 välisenä aikana.

Vaihtoehtoisista kalastuksen rajoittamisen esityksistä SVK kannattaa vaihtoehtoa 1.
Isojen lohien suojelu ja tavoitteeseen liittyvät uudet kohtuulliset kalastuksen rajoitukset Tenojoella ovat hyväksyttäviä. Venekalastuksen salliminen 10.-20. elokuuta klo 07.00-19.00 välisenä aikana ilman paikallista soutajaa ja ulkopaikkakuntalaisen venekalastuksen salliminen yhdessä paikallisen soutajan kanssa Boratbockan erityisalueella samana aikana on kannatettavaa. Rantakalastuksen kalastusaikoja ei ole tarpeen lyhentää elokuussa, koska lohen päänousu on jo tapahtunut ja lohta saadaan saaliiksi enää lähinnä venekalastuksessa.

SVK esittää kalastuksen lisärajoituksen huomioimista kalastuslupien hinnoittelussa. Venekalastuslupien hinta tulisi porrastaa 10. - 20. elokuuta muuta kalastuskauden aikaa huomattavasti halvemmaksi lyhennetyn kalastusajan takia. Rantakalastuksen kalastusaikojen lyhentäminen nykyisestä elokuussa ei ole tarpeellista.

Esitys 2. Elokuussa saa kalastaa ainoastaan klo 07.00 ? 19.00 välisenä aikana. Mainittuna aikana noudatetaan kalastussäännössä asetettua vaatimusta paikallisesta soutajasta.
SVK ei kannata kalastuksen rajoittamista koko elokuun luvallisen kalastuskauden ajaksi näin voimakkaasti.
Esityksen mukaan venekalastus olisi sallittua elokuussa ilman paikallista soutajaa ainoastaan seitsemän tuntia vuorokaudessa klo 07:00 ? 14:00.

MERITAIMENEN KALASTUKSEN SÄÄTELY

Meritaimenen kalastusta esitetään lisättäväksi Tenojoen alajuoksulla Norjan alueella sen lohen mätiin ja poikasiin kohdistaman saalistuksen takia.
Esitys 3. Tana Brun alapuolella olevalla jokiosuudella saa kalastaa meritaimenta 31. elokuuta saakka ympäri vuorokauden.

Lausuntopyynnössä ei ole mainittu meritaimenen kalastuksen aloitusajankohdan päivämäärää ja alueen alarajaa, jolla kalastus sallittaisiin ympäri vuorokauden. Käytännössä esityksen tekstin mukaan meritaimenta saisi mahdollisesti kalastaa Tenojoen Norjan puoleisella alimmalla osalla Tanan sillan alapuolella läpi koko kalastuskauden ja ympäri vuorokauden. Vuonna 2009 ulkopaikkakuntalaiset ovat saaneet Norjan puolen kalastusluvalla kalastaa meritaimenta 31. elokuuta saakka Rustefjelbman alapuolisella jokiosuudella. Norjan puolella on ollut lisäksi jokisuussa 4 km pitkä alue Langnesin alapuolella, jossa kalastuskausi vavalla on ollut 15.7.-31.8. ilman viikkorauhoitusta. Langnesin alapuolisen alueen lyhyempi kalastusaika on säädetty Tenojoen kalastuspiirin kalastussäännössä 4§ vuosirauhoituksista ja viikkorauhoituksen osalta 5§ viikkorauhoituksista. Esityksestä ei käy ilmi onko uudella säädöksellä tarkoitus kumota tämä jokisuun alueen ajallisesti tiukempi kalastusrajoitus.

Suomen Tasavallan ja Norjan Kuningaskunnan välinen sopimus Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä valtuuttaa 7 artiklan mukaan Norjan ja Suomen viranomaisten yhdessä tekemiin muutoksiin vain valtakuntien rajana olevassa kalastuspiirin osassa ja ulkopaikkakuntalaisten harjoittaman kalastuksen osalta. Kokonaan Norjan puolella sijaitseva Langnesin alapuolinen alue jokisuussa ei kuulu tähän 7 artiklassa mainittuun alueeseen, eikä sen kalastusaikaa ja viikkorauhoitusta voi SVK:n näkemyksen mukaan muuttaa 7 artiklan mukaisissa neuvotteluissa.

SVK esittää, että meritaimenen kalastusta vapauttavaan esitettyyn säädökseen lisätään kyseisen kalastuksen aloituspäivämäärä ja tarkennetaan kalastusalue, jota säädös koskee. Asiassa on huomioitava, että meritaimenen kalastuksen vapauttamisen varjolla ei saa Norjan alueen jokisuussa lisätä lohen kalastusta, eikä Langnesin alueen osalta poiketa Tenojoen kalastuspiirin kalastussäännöstä.

SVK kannattaa meritaimenen ja lisäksi harjuksen kalastusajan lisäämistä Tenojoen vesistössä.
SVK esittää meritaimenen ja harjuksen kalastuskauden jatkamista 31. elokuuta saakka rantakalastuksena myös Suomen puolella heittouisteluun ja perhokalastukseen sallituilla alueilla: Inarijoessa Matinkönkäästä ylöspäin, Skietshamjoessa, Matinkönkäässä, Yläkönkäässä ja Alakönkäässä. Meritaimenen, paikallisen taimenen ja harjuksen kannat ovat kasvaneet Tenojoessa ja niihin kohdistuvaa kalastusta voidaan lisätä nykyisestä näitä kantoja vaarantamatta. Meritaimenta nousee Tenojokeen pitkään syksyllä. Kalastuskauden jatkaminen elokuun loppuun taimenen ja harjuksen osalta rantakalastuksena ja rajatuilla alueilla edistänee myös tavoiteltua lohikantojen vahvistumista. Lohen merkittävin nousu on jo elokuun lopussa ohi, eikä ajallisesti jatketulla muun kalan rantakalastuksella siksi juurikaan edes tavoitettaisi rauhoitettuja lohia.

TENOJOEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ

Kalastussäännön uudistaminen on Tenojoen anadromisten lohikalojen ja sisävesikalojen luonnonkantojen suojelemiseksi ja ylläpitämiseksi tarpeellista. Nykyiset säädökset eivät ole riittäviä turvaamaan alueen luonnonkantojen monimuotoisuutta ja säilymistä. Kalastussäännön uudistaminen on myös kalastuksen uudelleen järjestämiseksi tarpeellista. Valtioiden välinen sopimus Tenojoen kalastussäännöstä ja sen 7 artiklan mukaiset mahdollisuudet muuttaa kalastuskäytäntöä ovat nykytilanteessa riittämättömiä ja vanhentuneita. Kalastuskäytäntöä tulisi voida muuttaa Lapin ELY -keskuksen ja Fylkesmannen i Finnmark´in yhteisin päätöksin vastaamaan nykyisiä säätelytarpeita myös paikkakuntalaisten osalta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan paikkakuntalaiset pyysivät vuonna 2009 yhteensä 64 % ja ulkopaikkakuntalaiset 36 % lohisaaliista.



 
Powered by WebUpdate