 |
Yhden kortin lyhyt historia
Kalatalouden keskusliitto (KKL) esitti yhden kortin mallin kalastuslain uudistamistyön alussa. Sen mukaan kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen viehekortti yhdistetään ja maksajalla on oikeus kalastaa koko maassa samaan tapaan kuin nykyisin läänikohtaisella viehekortilla. Toisaalta onkijoita ja pilkkijöitä sekä nuoria lukuun ottamatta kaikkien on lunastettava kortti riippumatta siitä, harrastaako viehekalastusta, tai kalastaako koko maassa vai kotiläänissään. Kortilla arveltiin kerättävän yli 50 miljoonaa vuodessa, eli kymmenkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Maksajia olisivat kalastuksen harrastajat. Syystä korttia kannattivat kalavesien omistajat, joiden puolesta valtio keräisi rahaa kymmeniä miljoonia vuodessa korvauksena todellisesta tai kuvitellusta viehekalastuksesta, onginnasta ja pilkinnästä. Tukea löytyi myös kalataloushallinnosta, joka katsoi arvostuksensa kasvavan sen kautta kulkevan rahamäärän myötä. Vapaa-ajankalastajat eivät innostuneet. Vieheluvan pakkomyynti niille, jotka eivät viehekalastusta harrasta, ei tuntunut käyttäjä maksaa -periaatteen mukaiselta, eikä sitä ollut myöskään koko maan luvan lunastuspakko. KKL kokouksessaan 20.4. muutti esitystään niin, että yhden maksun järjestelmästä tuli kahden maksun järjestelmä. Kalastuksenhoitomaksun korvaisi ns. perusmaksu ja laajennetun maksun maksajat maksaisivat kalastuksenhoitomaksun ja valtakunnallisen viehekortin. Nykyistä lääninkorttia vastaava järjestelmä poistettaisiin. Järjestelmä ei yksinkertaistuisi. Ongelmia syntyisi erityisesti valvonnassa, jossa kymmeniin tuhansiin omistajayksikköihin pirstotuilla vesialueella pitäisi pystyä selvittämään, onko pelkän perusmaksun maksanut kalastusoikeuden haltija ja kalastaako hän omilla vesillään. Luultavimmin useimmat kalastajista eivät tietäisi, maksavatko he maksun kalastusoikeuden haltijana vai kalastuksen harrastajana. SVK kannattaa yhden kortin mallia, jossa 18-64 -vuotiaat kalastajat yhdellä maksutapahtumalla voivat valintansa mukaan maksaa mahdollisen kalastuksenhoitomaksuveron sekä viehekortin koko maahan tai vain yhteen lääniin joko vuodeksi tai lyhyemmäksi aikaa. Korttiin tulee sisällyttää mahdollisuus lunastaa lisämaksusta oikeus käyttää useampia vieheitä vetouistelussa. Malli on käyttäjä maksaa - periaatteen mukainen, valvonnan kannalta ongelmaton ja soveltuu nykyaikaisilla maksutavoilla myös lyhytaikaiseen kalastukseen.
Ilkka Mäkelä
|