Hallituksen itsenäisyyspäivälahja: kalastonhoitomaksu noussee ja korotus valuu vesien omistajille vapaaseen käyttöön

Hallituksen itsenäisyyspäivälahja: kalastonhoitomaksu noussee ja korotus valuu vesien omistajille vapaaseen käyttöön

Hallituksen itsenäisyyspäivälahja vapaa-ajankalastajille: kalastonhoitomaksu noussee ja korotus valuu vesien omistajille vapaaseen käyttöön, 4.12.2017

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen esitys kalastuslain muuttamiseksi. Kalastonhoitomaksut nousisivat 15 prosenttia vuoden 2018 alusta. Korotusesityksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää 1,4 miljoonalla eurolla. Lakiesityksen mukaan lisärahaa tarvitaan kalastuslaissa määriteltyjen käyttötarkoitusten riittävään rahoittamiseen, joka ei nykyisellä maksukertymällä onnistu. Keskustan vetämä esitys pyrkii kuitenkin keräämään kalastajilta lisää varoja vesien omistajille vailla takeita niiden käyttämisestä kalavesien hoitoon.

Lähes kaikki maa- ja metsätalousvaliokunnalle lausunnon antaneet asiantuntijat joko vastustivat esitystä maksun hinnan korottamisesta tai pitivät ensisijaisena keinona maksupohjan laajentamista. Esitetty uudistus ei takaa maksukertymän kasvamista toivotulla tavalla, koska hinnan nosto vähentää maksuhalukkuutta. Aiemmilla korotuskerroilla lisäkertymän tavoitteista on jääty 60 prosenttia. Nyt lupa saattaa jäädä ostamatta myös aktiivisilta harrastajilta, jos korotuksesta valtaosa ohjataan omistajakorvauksiin ilman velvoitetta sen käyttämisestä kalavesien hoitoon.

Maa- ja metsätalousvaliokunta osoittaisi kalastonhoitomaksujen lisäkertymästä 70 prosenttia vesialueiden omistajakorvauksiin. Loput kertymästä osoitettaisiin kalastuslain muihin käyttökohteisiin, joita valiokunnan mukaan olisivat kalatalousalueiden toiminta sekä niiden jäseninä olevien osakaskuntien yhdistäminen.

Maksujen korotuksella pyritään saamaan omistajakorvaukset sille tasolle, jossa ne olivat vanhan kalastuslain aikaan. Kalatalouden Keskusliiton mukaan osakaskuntien tuloista omistajakorvaukset muodostivat vuonna 2004 noin 30 prosenttia. Uuden kalastuslain mukaan korvauksia ei kuitenkaan tule enää maksaa maksuttomasta onginnasta ja pilkinnästä, jotka rinnastuvat marjastukseen ja sienestykseen. Nykyinen korvausperuste on maksullinen viehekalastus, jonka aiheuttama kalastusrasitus ei ole kasvanut. Perusteita korvausrahojen kasvattamiseksi ei siis ole.

Valtion talousarvioesityksessä korotuksella kerättävät lisävarat ilmoitetaan käytettäväksi kalavesien hoidon vahvistamiseen. Myös maa- ja metsätalousvaliokunta pitää mietinnössään välttämättömänä, että kalastonhoitomaksuista kertyvät varat käytetään ensisijaisesti kalakantojen hoitoon. Kalavesien omistajat voivat kalastuslain mukaan käyttää korvausrahansa kuitenkin ilman minkäänlaisia velvoitteita kalavesiensä hoitamiseksi.

Vesien omistajien kalavesien hoito painottuu voimakkaasti istutuksiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (2010) selvityksen mukaan osakaskuntien menoista muodostivat istutukset noin 50, muu kalaveden hoito 10 ja valvonta 2 prosenttia. Osakaskunnista ja jaetuista yksityisvesistä huomattava joukko on passiivisia, vailla minkäänlaista toimintaa kalavesien hoitamiseksi.

Uusitun kalastuslain tavoitteena on turvata kalojen luontainen elinkierto ja lisääntyminen. Tärkeimpinä hoitokeinoina ovat kalastuksen säätely ja elinympäristökunnostukset. Kalavesiä on perinteisesti hoidettu istutuksin, joista huomattava osa tehdään kaupunkien ja yhtiöiden velvoitteina ja valtion varoilla. Istutuksia ollaan parhaillaan muuttamassa kalojen elinympäristökunnostuksiksi ja kalastuksen säätelyä on tehostettu muun muassa kalastusasetuksella. Näihin toimiin on myös vesien omistajien panostettava.

Kalastus on Suomessa edelleen hyvin suosittu luontoharrastus. Maassamme on noin 1,5 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Suomalaisen yhteiskunnan keskeisenä arvona pidetään yhdenvertaista kohtelua ja keskinäistä luottamusta. 100-vuotiaan Suomen juhliessa itsenäisyyttään kalastuksen harrastajilta halutaan nyt lisää varoja vesien omistajille harrastuksen aiheuttamasta rasituksesta ilman mitään takeita ko. varojen käyttämisestä kalavesien hoitoon.

Korotuksen sijaan hallituksen on kiinnitettävä erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen maksukertymän nostamiseksi kalastuslakiuudistuksen mukaiselle tavoitetasolle. Kertymän kasvattamiseksi voisi hallitus myös tehdä esityksen lisävavan lunastamisesta erillisellä maksulla. Puutteellisten yhtenäislupa-alueiden ja kalastusmenetelmien nopean kehittymisen vuoksi lisävavan käyttömahdollisuus toisi kalastusharrastukseen merkittävän parannuksen Suomen viettäessä 100-vuotista itsenäisyyttään. Maksupohjan laajentaminen yli 64-vuotiaisiin ei sen sijaan ole pysyvä ratkaisu kertymän kasvattamiseksi.

”Jos korotus kalastonhoitomaksuihin tehdään, on arvioitu lisäkertymä käytettävä rehellisyyden nimissä vahvistamaan oikeasti kalavesien kestävää käyttöä ja hoitoa sekä vapaa-ajankalastuksen edellytyksiä”, sanoo Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Markku Marttinen.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Markku Marttinen, puh. 044 759 9717, markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi

 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 525 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.