Lausunto valtioneuvoston kannasta ICES:n tieteellisiin suosituksiin Itämeren kalakantojen TAC:sta vuodelle 2015, 6.6.2014
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) tarkastelee lausunnossaan pääasiassa valtioneuvoston ehdotusta Suomen kannaksi Itämeren lohikantojen enimmäispyyntikiintiöistä vuonna 2015. SVK esittää kunnioittaen seuraavaa.
ICES:N NEUVONANTO
Neuvonanto sisältää arvion Itämeren lohen enimmäispyyntikiintiöistä ja suosituksen kalastuksen järjestämisestä kantakohtaisesti sekakantakalastusta välttäen.
Enimmäispyyntikiintiöt (TAC)
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) esittää, että vuonna 2015 lohen ammattimaisesta kalastuksesta aiheutuva kuolleisuus Itämeren pääal-taalla ja Pohjanlahdella ei saa ylittää 116 000 lohta ja Suomenlahdella 11 800 lohta. Mikäli raportoimattoman saaliin (10 %), väärin raportoidun saaliin (11 %) ja ei-toivotun saaliin (11 %, aikaisemmin poisheitetty saalis) osuudet pysyvät vuoden 2013 tasolla, on raportoidun saaliin osuus eli enimmäispyyntikiintiö (TAC) Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella 79 000 lohta ja Suomenlahdella 9600 lohta.
Sekakantakalastus
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto toteaa, että lohenkalastus Itämeren pääaltaalla (ajosiimakalastus) ja Pohjanlahden rannikolla (rysäkalastus) on sekakantakalastusta, joka uhkaa heikkoja lohikantoja.
ICES:n mukaan sekakantakalastusta tulee rajoittaa ja siirtää kalastus jokiin ja jokisuihin, jolloin sitä voidaan säädellä kunkin kalastettavan kannan mukaisesti.
VALTIONEUVOSTON EHDOTUS SUOMEN KANNAKSI
Enimmäispyyntikiintiöt (TAC)
Perusmuistion mukaan ICES suosittaa Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden enimmäispyyntikiintiöksi 79 -116 000 lohta ja vastaavasti Suomenlahdelle 9 600 ? 11 800 lohta. Tämä ei pidä paikkaansa.
ICES esittää raportoidun saaliin enimmäismääräksi 79 000 lohta pääaltaalla ja Pohjanlahdella ja 9 600 lohta Suomenlahdella. Perusmuistion mukaiset suositusten ylärajat, 116 000 ja 11 800 lohta, tarkoittavat kaikkea ammattikalastuksen aiheuttamaa kalastuskuolevuutta eikä suinkaan TAC:n mukaista raportoitua saalista.
Ottaen huomioon tieteellisen neuvonannon arviot raportoimattomasta ja väärinraportoidusta kalastuksesta ja eduskunnan aikaisemmin ilmaisema kanta tieteellisen neuvonannon noudattamisesta, SVK esittää, että Suomen kantana neuvotteluissa vuoden 2015 Itämeren lohenkalastuksen enimmäispyyntikiintiöistä on ICES:n tieteellisen neuvonannon mukaisesti 79 000 lohen TAC pääaltaalle ja Pohjanlahdelle sekä 9 600 lohen TAC Suomenlahdelle ja että vuoden 2015 alusta voimaan tulevan saaliin purkamisvelvoitteen vaikutukset huomioidaan kiintiöiden määrittelyssä.
Sekakantakalastuksen vahingollisten vaikutusten vähentäminen
Perusmuistion esitys Suomen kannaksi ei huomioi kansainvälisen merentutkimusneuvoston toista keskeistä suositusta, joka on sekakantakalastuksen vahingollisten vaikutusten vähentäminen.
Vuoden 2014 Itämeren lohenkalastuksen enimmäispyyntikiintiöistä päätettäessä komissio ja Itämeren lohivaltiot totesivat, että
– heikkojen lohikantojen vahvistaminen vaatii kohdennettuja toimenpiteitä,
– jäsenvaltiot harkitsevat kalastuksen järjestämistä niin merellä kuin sisävesillä heikkojen lohikantojen vahvistamiseksi ja että
– jäsenvaltiot tarkastelevat tarvittavia toimia valmistautuessaan päättämään vuoden 2015 Itämeren lohenkalastuksen enimmäispyyntikiintiöistä.
Nämä kirjaukset tehtiin Suomen ja Ruotsin yhteisestä aloitteesta. Siksi on johdonmukaista ja Suomen lohikantojen edun mukaista jatkaa tätä yhteistyötä ja tuoda sen tavoitteet esiin Suomen kannassa.
Edellä esitetyn perusteella ja viitaten maa- ja metsätalousvaliokunnan viime vuoden lausunnossa ilmaisemaan kantaan SVK esittää, että
Suomen kantana neuvotteluissa esitetään tarve vuoden 2014 kiintiöpäätökseen liitetyn lausuman mukaisesti vähentää sekakantakalastuksen vahingollisia vaikutuksia heikkoihin ja elvytettäviin lohikantoihin lyhentämällä merkittävästi ajosiimakalastuskautta Itämeren pääaltaalla ja ohjaamalla Pohjanlahden rannikkokalastusta vain hyvässä kunnossa oleviin lohikantoihin ja että Suomi edellyttää tieteellisen arvion pyytämistä kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta ajosiimakalastuskauden rajoittamisesta Itämeren heikkojen lohikantojen suojelemiseksi.
Suomenlahden lohenkalastus
Suomen osuus Suomenlahden lohisaaliista on yli 90 %. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston neuvonannon mukaan kalastusta Suomenlahdella tulee ohjata kiintiöiden lisäksi mm. tehokkaammalla kalastuksen valvonnalla ja luonnonlohijokien suualueiden rauhoittamisella. Neuvonannon mukaan kalastus tulee kohdentaa vain istutettuihin kantoihin.
SVK esittää, että
Suomi sekä kiintiöpäätöksiä valmisteltaessa että omin kansallisin toimin pyrkii siihen, että saaliiksi kaikessa lohenkalastuksessa voidaan ottaa vain rasvaeväleikatut, istutetut lohet.
MUUT KIINTIÖT
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö pitää hyvänä, että Suomi tuo esiin huolensa Itämeren turskakantojen heikosta tilasta. Siksi on tärkeää, että Suomi myös aktiivisesti tukee ICES:n neuvoa turskakiintiöiden tuntuvasta pienentämisestä.