Pasuri

Pasuri - Abramis bjoerkna

Pasuria tavataan yleisesti maamme etelä- ja keskiosissa sekä lähes koko rannikkoalueellamme Perämerta lukuunottamatta. Sisävesissä sitä esiintyy aina Oulujärven korkeudelle saakka. Pasuri tulee toimeen monenlaisissa vesissä, mutta se viihtyy parhaiten rehevämmissä vesissä. Se suosii matalia ja nopeasti lämpeneviä vesiä. Pasuria tavataan paikoin hyvinkin runsaasti rehevöityneistä järvistä ja sisäsaariston matalista lahdista.


Pasuri muistuttaa pientä lahnaa ja jonkin verran myös sulkavaa. Sulkavalla on kuitenkin huomattavan paljon pidempi peräevä, josta sen tunnistaa. Pasurilla on kylkiviivarivissään 43-48 suomua, kun taas lahnalla niitä on yli 50. Lisäksi pasurin silmä suhteessa sen pään kokoon on lahnaa suurempi.

Elintavat
Pasurit oleilevat osittain pohjien läheisyydessä. Osittain ne uivat välivedessä­. Talvea ne siirtyvät viettämään syvänteisiin. Pasureiden ravinto on pitkälti samaa kuin pienemmillä lahnoilla. Ne käyttävät ravinnokseen pohjaeläimiä ja planktonia. Pasureiden ruokavalioon kuuluvat myös vesikasvit.

Lisääntyminen
Pasureiden kutu muistuttaa lahnojen kutua. Ne kutevat matalissa ja ruohikkoisissa vesissä kesäkuussa. Joissain paikoissa kutu voi ulottua heinäkuunkin puolelle. Pasurin mäti on hieman kellertävää, kun taas lahnalla se on harmaata.

Kasvu
Pasuri on hidaskasvuisempi kala. Sen kasvu on keskimäärin vain 2 cm vuodessa. Kasvu vaihtelee olosuhteiden mukaan. Pasurin yleiset mitat ovat 20-25 (35) cm. Suurempienkaan pasureiden paino ei yleensä ylitä kiloa.
Suomen ennätyspasuri nousi vuonna 2003 ongella Pedersörestä Ähtävänjoesta. Painoa sillä oli 0,869 kg.