Kuha

Kuha, Sander lucioperca

Kuha voi ajoittain olla hyvin vaikeasti pyydettävä toisaalta joskus se tuntuu ottavan mihin vieheeseen tahansa. Yleisimmin kuhaa kalastetaan vetouistelemalla jigaamalla ja pilkkimällä.

Levinneisyys ja elinympäristö
Kuha elelee Etelä- ja Keski-Suomen suuremmissa järvissä sekä rannikkovesissä Perämerta lukuun ottamatta. Pohjoisimmat kuhavetem­me ovat Kemijärvi ja Tengeliönjoen järvet. Parhaiten kuha tulee toimeen run­sasravinteisissa tai ruskeavetisissä järvissä. Kuhan hapentarve on melko suuri.
Kuha liikkuu yksikseen tai pienissä parvissa. Talvisin se oles­kelee syvemmissä vesissä kuin kesäisin. Toisinaan kuha suorittaa pidempiäkin vaelluksia, mutta yleensä se liikkuu rannikkovesissä sisälahtien ja ulkosaariston väliä. Kuha on valonarka petokala ja siksi hämäräaktiivinen.

Lisääntyminen
Kutuaika on touko-kesäkuussa, jolloin kuhat kokoontuvat 3-10 metrin syvyyteen kutupaikoilleen laskemaan kutunsa savi-, hiekka- tai kivik­ko­poh­jil­le. Mäti­jy­vät taker­tuvat pohjaan.

Ravinto
Nuorena kuha käyttää ravinnokseen äyriäisiä, hyönteistoukkia ja kalanpoikasia, mutta siirtyy hyvin nopeasti kokonaan kalaravintoon. Sen tärkeim­piä ravintokohteita ovat kuore, särki, salakka ja muikku.

Kasvu
Kasvu on yleensä melko nopeaa (2 v.= 14-25 cm, 6 v.= 38-55 cm). Tavanomainen saaliskuha on 50 sentin pituinen ja painaa yhden kilon. Kuha kasvaa kuitenkin paljon suuremmaksikin, joten 70-80 cm pituiset ja 3-5 kg painoiset ovat vielä varsin yleisiä. Suomen ennätyskuha on saatu uistelemalla vuonna 2013, kala painoi 14,095 kg. Kuhan alamitta on 42 cm, mutta monilla kalastusalueilla on käytössä oma suurempi alamitta.