Lahna

Lahna - Abramis brama

Lahna on yleinen onkijan saaliskala. Se voi kasvaa useamman kilon painoiseksi, jopa yli viisikiloiseksi. Se onkin yksi suurimmista särkikaloistamme. Lahna syö pääasiassa pohjalta, joten syötti kannattaa sijoittaa pohjalle, rai aivan sen tuntumaan. hyviä lahnasyöttejä ovat madot, kärpäsentoukat ja maissinjyvät.


Lahna on suosittu onkikala. Pitkävartinen haavi on tarpeellinen, sillä ongen päähän voi tarttua hyvinkin suuri lahna.

Levinneisyys ja elinympäristö
Lahna on meillä yleinen sisävesikala. Sitä tavataan etelästä aina Sodankylään asti. Alueen pohjoisosassa vain siellä täällä. Lahnaa esiintyy myös lähes koko rannikkoalueellamme. Se viihtyy parhaiten suuremmissa järvissä. Rehevissä vesissä on lahnaa melkein aina, mutta kovin karuista vesistä se ei pidä. Lahna ei kestä kovin alhaisia happipitoisuuksia.

Ravinto
Lahnat oleilevat alkukesästä matalissa vesissä, siirtyvät sitten syvemmälle ja palaavat jälleen heinäkuussa mataliin vesiin syön­nökselle. Talvisin ne viihtyvät syvissä vesissä. Lahnat käyttävät ravinnokseen pohjaeläimiä, joita ne imevät torvimaisella suullaan pohjaliejusta. Ravinnosta löytyy myös jonkin verran kasveja. Lahnat erittelevät suussaan syömäkelpoisen aineksen ja puhaltavat liejun ulos joko suun tai kidusaukkojen kautta.

Lisääntyminen
Lahnat kutevat matalissa vesissä parvissa touko-kesäkuussa. Monis­sa jär­vis­sä kutu tapah­tuu kahdessa tai kolmessa parin viikon välein olevas­sa jak­sossa. Nuoret kalat ennen vanhoja. Kutuaikana lahnat pitävät kovaa loisketta, mutta ovat silti varsin arkoja. Lahnojen mäti­munat takertuvat pohjakasveihin.

Kasvu
Lahna on hidaskasvuinen kala. Sen kasvu on keskimäärin vain 3-4 cm vuodessa. Kasvu vaihtelee olosuhteiden mukaan. Lahnan yleiset mitat ovat 35-50 cm ja 0,5-3 kiloa.
Suomen ennätyslahna on saatu verkolla Imatran Immalanjärvestä, painoa kalalle oli kertynyt 7,45 kg.