Vimpa

Vimpa Vimba vimba

Vimpa on särkikaloihin kuuluva vaelluskala, jota tavataan Suomessa Itämeressä sekä siihen laskevissa joissa. Laji kutee toukokuussa, jolloin vimmat nousevat jokiin suurissa parvissa. Kutu tapahtuu useassa erässä ja voi kestää jopa kuukauden. Vimman kutuaikainen kalastus oli suosittua vielä sota-aikoina, mutta sittemmin laji lähes unohdettiin ihmisten paremman ravintotilanteen ja vimpakantojen heikkenemisen myötä. Vimman onkiminen on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, mutta useimmiten sitä saadaan muun kalastuksen sivusaaliina. Vimpa on erinomainen ruokakala ja erittäin suosittu varsinkin Itä-Euroopassa.


Vimpa on kasvattanut suosiotaan onkijoiden kohdekalana. Kuva: Olli Saari.

Tuntomerkit
Vimman väritys on särkikaloille tyypillinen hopean harmaa. Kutuaikana koiraiden selkä kuitenkin tummuu lähes mustaksi ja vatsa alkaa punertaa. Vimmalla on kuonomainen alaleukaa pidempi yläleuka. Suu näyttää alhaalta päin katsottuna puolikuun muotoiselta. Kylkiviivalla on suomuja noin 57-63 kappaletta. Hyvä tuntomerkki on myös pitkä peräevä, jossa on 20-24 ruotoa.

Ravinto
Vimpa on pohjaravintoon erikoistunut särkikala, jonka ravinto koostuu lähinnä pohjaeläimistä, kuten katkoista, hyönteisentoukista, kotililoista sekä simpukoista.

Levinneisyys ja elinympäristö
Keski-Euroopassa tunnetaan useita vimman sisävesikantoja, mutta Suomessa vimpaa tavataan ainoastaan mereen vaeltavana muotona. Itämeressä sen esiintymisalue kattaa Suomenlahden, Saaristomeren sekä Pohjanlahden noin Vaasan korkeudelle asti.

Kasvu
Vimpa on suhteellisen hidaskasvuinen kala. Ensimmäisen elinvuotensa aikana ne saavuttavat noin kuuden sentin mitan, mutta tämän jälkeen kasvu hidastuu. Ensi kertaa kutevat, 7-8 -vuotiaat vimmat ovat yleensä noin 25 sentin mittaisia. Maksimissaan vimpa voi kasvaa Suomessa noin 45 sentin mittaiseksi ja kilon painoiseksi. Suomen ennätysvimpa saatiin verkoilla Kotkasta vuonna 2013 ja se painoi 0,704 kiloa.