Lausunto Hallituksen esityksestä kalastuslain kalastuksenvalvontaa koskevien säännösten muuuttamiseksi (HE 271/2010 VP), 4.2.2011 (eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemistilaisuus)
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan hallituksen esityksestä Eduskunnalle laeiksi kalastuslain muuttamisesta ja kalastuslain muuttamiseksi annetun lain muuttamisesta kunnioittaen seuraavaa.
Yleisperustelut
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö toteaa, että hallituksen esitys tavoitteensa mukaisesti
1) selkeyttää kalastuksenvalvojan asemaa julkisessa hallintotehtävässä,
2) luo edellytykset ammattitaitoiselle valvonnalle,
3) varmistaa valvonnan kohteena olevien oikeusturvan ja
4) tehostaa viranomaisvalvontaa.
SVK:n mielestä on tärkeää, että kalastuksen valvonta kaikilta osin on ammattitaitoista ja että laissa on erikseen kirjattu valvonnassa noudatettavat periaatteet (96 §).
Erityisesti yleiskalastusoikeuksien perusteella kalastavat viehekalastajat ovat toistuvasti joutuneet tilanteisiin, joissa heidän kalastustaan perusteettomasti häiritään tai se estetään ilman kalastuslain antamaa perustetta. Lakiesityksen kalastuksenvalvojan kelpoisuusvaatimukset, koulutus ja hyväksymismenettely luovat edellytykset ammattitaitoiselle valvonnalle, joka yhdessä viranomaisvalvonnan kanssa suoriutuu menestyksellä myös valvontaa tukevasta neuvonnasta ja ohjauksesta.
Valvonnan ohjaavaa luonnetta korostavat esityksen mukainen mahdollisuus luopua toimenpiteestä ja antaa muihin toimenpiteisiin ryhtymättä rikkomuksen tekijälle huomautus, jos teko olosuhteet huomioon ottaen on vähäinen.
Pyrkimystä ammattitaitoiseen valvontaan, joka varmistaa valvonnan kohteena olevien oikeusturvan, tukevat myös esityksen mukaiset rajoitukset vesialueen omistajan, osakkaan ja kalastusoikeuden haltijan tarkastus- ja talteenotto-oikeuksiin. Vesialueen omistajalta, osakkaalta tai kalastusoikeuden haltijalta ei voi edellyttää samaa pätevyyttä ja kalastuslain tuntemusta kuin koulutetulta ja hyväksytyltä kalastuksenvalvojalta. Tästä syystä esitetyt rajoitukset ovat perusteltuja.
Valvonnan tehostamisen kannalta myönteistä on, että esityksessä kalastusalueen valtuuttamalla valvojalla on oikeus valvoa kalastusta koko kalastusalueen alueella riippumatta siitä, onko mahdollista KL 64 §:n mukaista tehtävien siirrosta kalastusalueelle tehty.
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2011. Taustalla on pyrkimys varmistaa saimaannorpan suojelemiseksi asetettujen kalastusrajoitusten rikosoikeudellinen rangaistavuus jo ennen seuraavaa avovesikautta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kannattaa tehtyä esitystä lakien pikaisesta voimaansaattamisesta samoin kuin kalastuksenvalvojien koulutukselle ja hyväksymiselle ehdotettua kolmen vuoden siirtymäaikaa
Yksityiskohtainen tarkastelu
Kalastuslain 13 luvun valvontasäännösten lisäksi esitetään muutettavaksi kalastuslain pyydyksiä ja pyynnin harjoittamista koskevat 33 § ja 36 §.
33 §. Pykälästä on esityksessä poistettu kielto kulkea pyydyksen yli ja konevoimalla kulkevaa alusta ja puutavaralauttaa koskeva kielto tulla 50 metriä lähemmäksi pyydystä, joka on selvästi merkitty.
Esityksen perusteluista ei käy selville, pidetäänkö vesiliikennelain vesillä liikkuvia koskevia yleisiä velvollisuuksia (Luku 2, 5 §) riittävinä tässä suhteessa tai onko olemassa muita säännöksiä, jotka estävät tarpeettoman haitan tai vahingon aiheuttamisen pyydyksille.
36 §. Esityksen mukaan säädettyä vähimmäismittaa pienempi kala tai rapu on aina välittömästi laskettava veteen elävänä tai kuolleena. Sama koskisi myös täysimittaisia, rauhoitusaikana tai kielletyllä pyydyksellä tai kalastustavalla pyydettyjä kaloja ja rapuja.
SVK:n mielestä esitys on valvonnan kannalta hyvä ja ohjaamaan käyttämään pyydyksiä, joihin alamittaiset kalat eivät jää.
Valvonta ja lupajärjestelmä
Lakiesityksen nykytilan kuvauksessa todetaan, että erityisesti valtion kalastusmaksujen laiminlyönti on yleistä ja tämän arvellaan johtuvan vähäisestä valvonnasta. Suurin osa mainituista maksun laiminlyöjistä on luultavimmin satunnaisia kalastajia, jotka kalastavat ehkä vain kerran tai kaksi vuodessa. Tutkimusten mukaan heitä on yli puolet 1,8 miljoonasta kalastuksen harrastajasta.
Valvonnan mahdollisuudet ohjata tätä ryhmää luvalliseen kalastukseen ovat kaikilla kuviteltavissa olevilla resursseilla olemattomat. Tehokkaamman keinon tarjoaa valtion kalastusmaksujärjestelmän muuttaminen niin, että maksaminen on vaivatonta esimerkiksi kännykällä ja että maksu voidaan lunastaa lyhytaikaista vuorokauden kalastusta varten.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on mietinnössään (9/2009 vp) vuodelta 2009 esittänyt, että ”Valiokunta pitää tärkeänä, että valmisteilla olevan kalastuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä kalastuksenhoitomaksujärjestelmää joustavoitetaan esimerkiksi ottamalla käyttöön viikon kalastusjaksoa lyhyemmät kalastuksenhoitomaksut yhdelle tai kahdelle päivälle. Samassa yhteydessä tulee myös tehdä mahdolliseksi matkapuhelimen avulla tapahtuva kalastuksenhoitomaksun maksaminen. Valiokunta korostaa, että helposti maksettavat ja eri ajanjaksoille määriteltävät kalastuksenhoitomaksut lisäävät maksujärjestelmän joustavuutta, millä voidaan myös osaltaan lisätä kalastajien lainkuuliaisuutta maksujen suorittamisessa.”
Toistaiseksi asia ei ole edennyt kalastuslain kokonaisuudistuksessa.
Kokonaisuutena Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö pitää hallituksen esitystä hyvin perusteltuna ja katsoo sen merkittävästi parantavan kalastuksenvalvontaa. Tästä syystä ja myös saimaannorpan suojelun varmistamiseksi järjestö toivoo asian käsittelyä niin, että lait astuvat voimaan esitetyssä aikataulussa.