Kalatalouden suuri vedätys

Kalatalouden suuri vedätys: kalakantojen hoitoon esitetyt lisävarat menossa omistajien kukkaroon, 7.9.2017

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2018 esitetään kalastonhoitomaksuihin noin 15 prosentin korotusta. Sen arvioidaan kasvattavan vapaa-ajankalastajilta kerättävää vuotuista kalastonhoitomaksukertymää 1,4 miljoonalla eurolla. Tämä käytettäisiin esityksen mukaan kalavesien hoidon vahvistamiseen. Kyseessä oleva summa menisi kuitenkin kokonaan korvauksiin kalastusrasituksista vesialueiden omistajille.

Suomen hallitus on Keskustan johtamana tehnyt esityksen kalastonhoitomaksujen korottamiseksi. Taustalla on kalastuslakiuudistuksen jälkeinen trendi talousarvioon verrattuna pienemmistä kalastonhoitomaksukertymistä. Väitteiden mukaan varat eivät riitä kalastuksen ja kalakantojen hoidon eteen tehtävän työn rahoittamiseen. Hintojen korottamisesitys on tarkoitus hyväksyä samassa yhteydessä valtion talousarvioesityksen kanssa, jossa korotetut hinnat on jo otettu huomioon. Ennakoitu 1,4 miljoonan euron tulonlisäys väitetään käytettävän kalavesien hoidon vahvistamiseen, mutta se on kirjattu sataprosenttisesti omistajakorvauksiin. Vuonna 2018 omistajakorvaukset kattaisivat näin 40 prosenttia kalatalouden edistämisen määrärahoista.

Omistajakorvauksia maksetaan korvauksena yleiskalastusoikeuksiin kuuluvan viehekalastuksen aiheuttamasta kalastusrasituksesta. Viehekalastuksen räjähdysmäisestä kasvusta ei ole viime vuosien ajalta minkäänlaista näyttöä, joten perusteita omistajakorvausten lisäämiselle ei ole. Vesien omistajille maksettavat korvaukset eivät myöskään ole korvamerkittyjä, vaan omistajat voivat käyttää rahat miten haluavat. ”On suoranaista valehtelua väittää, että kalastonhoitomaksun korotus johtaisi kalavesien hoidon vahvistumiseen”, jyrähtää toiminnanjohtaja Markku Marttinen Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä (SVK) ja jatkaa: ”Mihin katosi huoli kalakantojen hoidon turvaamisesta?”

Lupakorotusta koskevassa lausunnossaan SVK epäili esitetyn lupahintojen korottamisen vähentävän satunnaisesti ja vesialueen omistukseen perustuvalla luvalla kalastavien maksuhalukkuutta. ”Tämä uusi vedätys tulee vaikuttamaan myös aktiivikalastajien luvanostointoon, joka voi pahimmillaan romahduttaa koko kalatalouskentän toimintaedellytykset tulevina vuosina”, ennakoi Marttinen.

Pääosa kalastonhoitomaksuista menee joko suoraan tai välillisesti vesien omistajille ja heidän neuvontaansa. Vuonna 2018 varat esitetään käytettäväksi seuraavasti (suluissa v. 2017 talousarvio):

  • Vesialueen omistajille korvauksena yleiskalastusoikeuksien aiheuttamasta kalastusrasituksesta 4 miljoonaa euroa (2,6 milj. euroa)
  • Kalavesien käytön ja hoidon suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä vesien omistajien ja vapaa-ajankalastajien neuvontaan yhteensä 5,4 miljoonaa euroa (5,4 milj. euroa)
  • Kalastonhoitomaksun kannosta aiheutuviin kustannuksiin 0,7 miljoonaa euroa (0,7 milj. euroa) SVK vastustaa maksun korotuksia ja varoittaa, että korotuksesta saadun lisärahan kohdentaminen vesien omistajille tulee romahduttamaan sekä lupatulokertymän että kalatalouden toimintakyvyn. SVK katsoo, että hallituksen on kiinnitettävä erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastonhoitomaksun maksamatta jättäneiden kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen maksukertymän nostamiseksi kalastuslakiuudistuksen mukaiselle tavoitetasolle.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Markku Marttinen, puh. 044 759 9717, markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi

SVK:n lausunto kalastonhoitomaksun korottamisesityksestä luettavissa osoitteessa http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/lausunto-hallituksen-esityksesta-kalastuslain-muuttamisesta-18-8-2017/

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 525 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.