Pohjoismaiden urheilukalastusjärjestöt vaativat yhteistä strategiaa merimetsokannan säätelemiseksi

Pohjoismaiden urheilukalastusjärjestöt vaativat yhteistä strategiaa merimetsokannan säätelemiseksi

Pohjoismaiden urheilukalastusjärjestöt vaativat yhteistä strategiaa merimetsokannan säätelemiseksi, 4.7.2017

Merimetsojen määrän arvioidaan tällä hetkellä olevan Euroopan laajuisesti suurimmillaan 150 vuoteen. Niiden nopea leviäminen ja kannan kasvu ovat aiheuttaneet huolta ympäri Eurooppaa. Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Norjan urheilukalastusjärjestöt julkistivat tänään 4. heinäkuuta yhteisen kantansa koskien merimetson alalajia Phalacrocorax carbo sinensistä.

Aikuinen merimetso syö noin puoli kiloa kalaa vuorokaudessa ja se saalistaa niitä kalalajeja, joita on helpoimmin saatavilla. Sillä voi olla paikallisesti suuri vaikutus kalakantoihin ja heikkojen kalakantojen elpymiseen. Tanskassa on esimerkkitapauksia, joissa suuret talvehtivat merimetsoparvet ovat voimakkaasti harventaneet lohikalakantoja useissa virtavesissä. Urheilukalastajat ovat suuresti huolissaan siitä, että sama toistuu muissa Pohjoismaissa.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK), Norjan Norges Jeger- og Fiskerforbund (NJFF), Tanskan Danmarks Sportsfiskerforbund ja Ruotsin Sveriges Sportfiske- och Fiskevårdsförbund (Sportfiskarna) katsovat, että merimetson käyttäytymisestä ja elintavoista on olemassa jo riittävästi tietoa, ja että uusien tutkimusten sijaan on aika toimia.

Järjestöt vaativat Pohjoismaihin yhteistä merimetsostrategiaa ja painottavat, että yleisesti tavattava merimetso ei saa muodostaa uhkaa uhanalaisille tai harvinaisille kalalajeille. Merimetsoasioista vastuussa oleville viranomaisille tulee Pohjoismaissa antaa tehtäväksi seurata merimetson vaikutuksia kalakantoihin. Jos selviä vaikutuksia heikkoihin tai uhanalaisiin kalakantoihin havaitaan, tulee merimetsokantaa rajoittaa aktiivisesti. Pääpaino tulee olla ylisuurten merimetsopopulaatioiden rajoittamisessa sekä merimetsokolonioiden leviämisen estämisessä uusille alueille, etenkin lohi-, taimen- ja siikapitoisiin virtavesiin.

Suomessa pesivien merimetsojen määrä on kasvanut erittäin voimakkaasti. Vaikka toistaiseksi ei ole todisteita merimetsokolonioiden aiheuttamista vahingoista uhanalaisille kalakannoille, voi kasvavien merimetsopopulaatioiden leviäminen merialueelta sisävesiin ja etenkin virtavesiin uhata myös Suomessa uhanalaisia ja vaarantuneita vaelluskalakantoja. Tanskassa tämä ei toivottu tilanne on jo toteutunut. On vain ajan kysymys, milloin näin tapahtuu Suomessa. Merimetsokanta on Suomessa paikoin jo ylittänyt kestävän tason. Siksi Pohjoismaiden yhteinen strategia merimetsokannan säätelemiseksi tulee laatia mahdollisimman pian.

Julkilausuman suomenkielinen versio löytyy osoitteesta http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/merimetso-pohjoismaissa-urheilukalastusjarjestojen-kannanotto-4-7-2017-2/


Oheinen kuva on vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä. Kuva: Markus Lundgren.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
toiminnanjohtaja Markku Marttinen, p 044 759 9717
kalatalousasiantuntija Marcus Wikström, p. 045 110 2126
kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, p. 045 113 3050
etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 525 seurassa toimii yhteensä noin 40 000 kalastuksen harrastajaa.