Torniojoen kalastusjärjestelyt

Lausunto ehdotuksista kalastuksen järjestelyistä Tornionjoen kalastusalueella, 6.5.2011

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää tutustuttuaan lausuntopyyntöön ja sen liitteisiin asetusluonnoksineen seuraavaa.

SVK:n käsityksen mukaan Tornionjoen merkitys ja arvo on sen vaelluskalakannoissa ja erityisesti luonnonvaraisessa lohikannassa, joka on koko Itämeren alueen tärkein luonnonvarainen lohikanta. Kalastussääntöjen ja rajoitusten tulee perustua lohikannan kestävän käytön mukaiseen hyödyntämiseen, missä kalastusmatkailulla on suurin aluetaloudellinen merkitys. Tarkoituksenmukaisinta olisi se, että Tornionjokisuun edustan välittömässä läheisyydessä Ruotsin ja Suomen merialueilla lohen, taimenen ja siian kalastusta rajoitettaisiin nykyistä enemmän vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi ja kalastusmatkailun kehittämiseksi. Joen uhanalainen meritaimenkanta ei kestä pienimmässäkään määrin kutevaan kantaan kohdistuvaa lisäkalastusta.

Tornionjoen lohikannan heikko tila voidaan kiistatta osoittaa monilla RKTL:n tutkimuksilla, joiden yksi merkittävä uusi tutkimusmenetelmä on nousevien lohien laskeminen joessa kaikuluotauksella. Kaikuluotauksen tulokset osoittavat nousulohimäärän puolittumista vuonna 2010 (17 200 kpl) verrattuna vuoteen 2009 (33 000 kpl). Vuonna 2009 lohen nousumäärät olivat saalistilastojen mukaan lähes puolta pienemmät kuin vuonna 2008. Myös ruotsalaisten omat tutkimukset osoittavat selvää nousulohikantojen heikentymistä ja romahtamista vuonna 2010 kaikissa Perämereen laskevissa joissaan.

Vuoden 2010 lokakuussa voimaan astuneen uuden Suomen ja Ruotsin välisen rajajokisopimuksen ja siihen kuuluvan Tornionjoen kalastussäännön mukaan muun kalan kuin lohen ja taimenen kiinteillä pyydyksillä tapahtuvan ammattimaisen kalastuksen varhaisin aloitusajankohta Tornionjoen kalastusalueella jokisuistossa on 11. kesäkuuta. Lohen ja taimenen ammattimaisen kalastuksen saa sopimuksen mukaan aloittaa kiinteillä pyydyksillä aikaisintaan 17. kesäkuuta ja viimeistään 29. kesäkuuta.

Lausuntopyynnön liitetietojen mukaan suomalaiset neuvottelijat ovat esittäneet ruotsalaisille lohen ammattikalastuksen aloittamista mahdollisimman myöhään vuonna 2011 perustuen lohikantojen heikkoon tilaan. Ruotsin edustajat eivät ole suostuneet esitykseen ja lohen ammattimainen kalastus aloitetaan Ruotsin puoleisella jokisuun alueella jo 17. kesäkuuta. Maiden väliset neuvottelut eivät tuottaneet SVK:n näkemyksen mukaan lohikannan tilaan perustuvaa lopputulosta. Suomalaisten omaksi lohen ammattikalastuksen aloituspäivämääräksi esitetään 25. kesäkuuta, joka on kaksi päivää aikaisemmin kuin vuonna 2010. Suomalaisten kansallinen esitys lohenkalastuksen aloitusajankohdaksi Tornionjokisuun vaikutusalueella on SVK:n näkemyksen mukaan huomattavasti parempi, kuin ruotsalaisten kalakantojen tilasta välinpitämätön ratkaisu.

Tornionjoen lohikannan nopeasti heikentyneeseen tilaan perustuen SVK esittää lohen ammattikalastukseen kiinteillä pyydyksillä esitystä myöhäisempää ajankohtaa. SVK esittää kalastuksen aloituspäiväksi säädösten mukaista viimeistä mahdollista ajankohtaa 29. kesäkuuta. Esityksen pyydysten lukumäärien lisäämiseen oikeuttavia päivämääriä SVK esittää muutettavaksi kauttaaltaan 4 päivää esitettyä myöhemmäksi. Tornionjoen suisto on erityisen kapea ja lohikannalle tärkeä nousuväylä kutualueille. Alueen lohen kalastamisen aloitusajankohta voidaan siksi perustellusti säätää muuta pohjoisinta Perämerta myöhemmäksi.  Myös lohikannan keskimääräistä myöhemmin vaeltavien yksilöiden pääsy kutujokeensa on hyvin merkittävää kannan monimuotoisuudelle. Lisäksi jokisuun merialueen ammattikalastusta tulee säädellä pyydysmäärien rajoituksin. Muun kalan kuin lohen ja taimenen pyynnin aikana on tehostetulla voimakkaalla kalastuksen valvonnalla varmistettava lohien ja taimenten vapauttaminen pyydyksistä.

Tornionjoen lohikannan turvaamisen näkökulmasta paras ratkaisu olisi, että lohenkalastus kiinteillä pyydyksillä jokisuun merialueella kiellettäisiin määräajaksi kokonaan. Tämä ratkaisu vahvistaisi myös joen uhanalaista meritaimenkantaa ja heikentynyttä vaellussiikakantaa. Tästä syystä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö esittää, että Suomen hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nykyisen kalastussäännön muuttamiseksi vastaamaan kestävän käytön vaatimuksia.