Onginta 2017-05-26T23:27:11+00:00

ONGINTA

Onginta on maamme ylivoimaisesti suosituin kalastusmuoto. Lähes jokainen meistä on ainakin joskus käynyt ongella. Välineiden teknistyminen ja tekniikoiden kehittyminen on tehnyt onginnasta todella monipuolisen ja myös tehokkaan kalastusmuodon. Onkitaitojen karttuessa ja saaliin kasvaessa on syytä miettiä myös oman toiminnan vastuullisuutta. Helpointa on sisäistää vastuullinen kalastustapa jo harrastuksen alkumetreillä.

Välineiden valinta

Erilaisia ongintatapoja on lukematon määrä. Yleisimpiä ovat perinteinen teleskooppivavalla onkiminen, pohjaonginta, kelaonginta sekä täkyonginta. Käytetystä menetelmästä riippumatta on tärkeää mitoittaa kalastusvälineet sopiviksi. Turhan keveitä välineitä käytettäessä kalojen väsytysajat muodostuvat liian pitkiksi ja kala väsyy liiaksi. Toisaalta ylimitoitetuilla välineillä ongittaessa vastaiskut voivat muodostua liian rajuiksi, jolloin kalojen suut ovat vaarassa vaurioitua. Liian raskaiden välineiden käyttäminen vähentää myös kalastuksen nautittavuutta..

Koukussa ei tarvita suurta väkästä, taitava onkija saa kalan pysymään kiinni muutenkin. Vastuullinen onkija valitsee pienellä mikroväkäsellä varustetun koukun. Vaihtoehtoisesti voidaan valita myös kokonaan väkäsetön koukku. Tällaisilla koukuilla tulee vieläpä selvästi paremmin saalista, sillä ne pureutuvat kiinni hyvin tehokkaasti.

Oikean siiman paksuuden valinta voi olla hieman vaikeaa. Liian paksua ja kestävää siimaa käytettäessä voivat voimakkaan kalan väsytys ja ylösotto muodostua kalan kannalta liian rajuiksi. Liian ohut siima voi puolestaan katketa kesken kalastuksen, jolloin koukku jää kalan suuhun. Siima on sopiva silloin kun se on riittävän kestävää, mutta ei kuitenkaan niin paksua, että se huonontaisi kalastustehoa. Kelaonginnassa voidaan kelan ansiosta käyttää hyvinkin ohuita siimoja, ilman suurta pelkoa siiman katkeamisesta.

Kuva: Juha Ojaharju

Tartuta kala heti

Pääsääntönä on, että kala tartutetaan heti kun tärppi on havaittu. Turha odottelu aiheuttaa sen, että kala nielee syötin koukkuinen liian syvälle, eikä sitä saa enää irrotettua kalaa tappamatta. Täkyonginnassa tartutus tehdään heti kun kala lähtee kuljettamaan syöttiä.
Onkivälineet tulee rakentaa niin, että tärpin havaitseminen on mahdollisimman helppoa. Oikein painotetusta kohosta tärpin näkee välittömästi. Pohjaongintaan on puolestaan kehitetty lukuisa joukko erilaisia tärpinilmaisimia.
Muista aina pysytellä niin lähellä vapaa, että havaitset tärpin välittömästi. Liian usein näkee mökkilaiturille jätetyn ongen joka on jätetty pyytämään ilman valvontaa. Sellainen ei kuulu vastuulliseen vapaa-ajankalastukseen. Myös lintu saattaa tarttua valvomattomaan syöttiin tai koukussa olevaan kalaan, viedä koko ongen mennessään ja kokea kurjan kuoleman koukku kurkussaan.

Kuva: Juha Ojaharju

Käsittele jokaista saamaasi kalaa hellävaroen

Kaloja on aina käsiteltävä kunnioittavasti, ovat ne sitten pieniä tai isoja ja mitä lajia tahansa. Ennen ongelle lähtöä kannattaa miettiä, että aikooko ottaa kaloja ruoaksi vai onko tarkoitus vapauttaa kaikki kalat.
Jos kaikki tai osa kaloista on aikomus vapauttaa, tulee onkijan varautua tarpeellisin välinein ennen kalaan lähtöä. Tärkeintä on pitää mukana koukun irrottamiseen tarkoitettua puikkoa ja/tai tarkoitukseen sopivia ohutkärkisiä pihtejä. Koukku irrotetaan nopeasti, mutta silti varovasti, jotta kala säilyisi mahdollisimman hyväkuntoisena. Väkäsetön tai mikroväkäsellä varustettu koukku helpottaa huomattavasti koukun irrottamista. Pyri mahdollisuuksien mukaan irrottamaan kala jo vedessä. Jos kuitenkin joudut nostamaan kalan ylös vedestä, niin käytä aina solmuttomasta havaksesta valmistettua haavia. Älä laske kalaa suojaamattomana maahan, vaan irrota koukku kalan ollessa havaksen päällä tai laske kala vapautusmatolle. Kalan voi koukun irrottamisen jälkeen vapauttaa saman tien tai sen voi laittaa hetkeksi sumppuun keräämään voimia ja odottamaan valokuvausta, mahdollista punnitusta ja vapauttamista. Sumpun tulee olla riittävän tilava, jotta kalat säilyvät siellä virkeinä ja hyväkuntoisina.
Jos kalat on tarkoitus syödä, pitää ne joko välittömästi tainnuttaa ja verestää sekä laittaa viileään paikkaan. Vaihtoehtoisesti kaloja voi säilyttää elävänä sumpussa kalastuksen ajan ja valita sitten lopuksi ruoaksi otettavat kalat.

Kuva: Juha Ojaharju

Kalojen houkuttelu eli mäskääminen

Mäskääminen eli kalojen houkutteleminen onkipaikalle parantaa usein onkisaalista merkittävästi. Älä kuitenkaan mäskää liikaa. Onnistuneeseen kalojen houkutteluun ei välttämättä tarvita kovin suurta määrä mäskiä, etenkään pienissä vesistöissä. Mäskin sekaan ei pidä myöskään sekoittaa kaloille vahingollisia aineita. Raa‘at viljanjyvät, pavut ja muut siemenet tulee aina keittää tai liottaa ennen kaloille heittämistä. Väärin tai vajaasti valmisteltuina ne turpoavat kalan mahassa ja suurina määrinä syötynä aiheuttavat kalan kuoleman.

INFOLAATIKKO

  • Onkiminen on kiellettyä vaelluskalapitoisiksi luokitelluissa vesissä.
  • Käytä syöttikaloina vain samasta vesistöstä pyydettyjä kaloja.
  • Onkiminen on maksuton jokamiehenoikeus.
  • Kelaonkea käyttävän tulee huolehtia, että kalastuslupa on kunnossa
  • Muistaa opettaa lapselle vastuullista kalastamista ja toimi itse esikuvana.

VÄLINEET

  • Väkäsetön tai mikroväkäsellä varustettu koukku.
  • Riittävän kestävä siima, ei kuitenkaan liian paksu.
  • Haavi ja sumppu, kummatkin solmuttomasta havaksesta.
  • Irrotuspuikko ja/tai pihdit koukun irrottamiseen.
  • Kamera, vaaka, mittanauha, vapautusmatto, punnituspussi/säkki.