SVK mukana menossa! 2018-07-02T12:42:35+00:00

SVK mukana menossa!

SVK pyrkii rantauttamaan haukitehdas -ajatusmallin Suomeen ja siten lisäämään vapaa-ajankalastajien kiinnostusta elinympäristökunnostuksia kohtaan. Hauen arvostus urheilukalana on korkealla niin maailmalla kuin Suomessakin. Tanskassa elävän hauen arvoksi on arvioitu 1500 kr / kg, joten haukikannoilla on myös taloudellista merkitystä puhumattakaan kalastonhoidollisesta näkökulmasta. Tutkimustieto antaa merkkejä siitä, että petokalojen väheneminen vähentää rannikkoekosysteemeissä koko kalayhteisön vakautta ja sen kykyä vastustaa ympäristön muutoksia. Tutkimuksissa on myös osoitettu vahvan petokalakannan hillitsevän rehevöitymistä rannikkovesissä. Hyvinvoiva haukikanta siis hoitaa vesistöjä käyttämällä ravintonaan eläinplanktonia syöviä särkikaloja, joiden määrät ovat monin paikoin paisuneet ylitiheiksi vesistöjen rehevöitymisen ja liian voimakkaan petokaloihin kohdistuneen kalastuksen seurauksena. On myös hyvä muistaa, että hauen lisääntymismenestyksen parantamiseen voi riittää myös vanhan, kosteikkoon johtavan uoman raivaaminen, kunnostaminen tai esimerkiksi kalojen vaelluksen estävän tierummun vaihtaminen. Nämäkään kunnostukset eivät siis välttämättä vaadi suuria rahallisia panostuksia tai kosteikon urakointia.

Mahdollisuus kohdentaa jäsenmaksua!

Nyt henkilöjäsenet voivat kohdentaa osan jäsenmaksustaan haluamiinsa toimiin. Vaihtoehtoina ovat Nuorisotoiminta, Vastuullinen kalastus sekä Haukitehtaat. Liittymiskaavakkeen sekä lisätiedot löydät mm. täältä

Tiedotusta käytännön työn ohella

SVK pyrkii myös lisäämään tietoisuutta kalojen huomioon ottamisesta kosteikkokunnostuksissa. Hauki ja muut kalat on perinteisesti nähty ei toivottuina eliöinä kosteikoilla muutamista eri syistä. Vesiensuojelukosteikoissa kalojen on arveltu pöyhivän pohjaa siten, että pohjalle laskeutuneet ravinteet lähtevät uudelleen liikkeelle. Lintukosteikoilla taas on ajateltu, että kalat verottavat hyönteis- ja planktonkantoja lintujen kustannuksella. Molemmissa tapauksissa varsinkin hauesta voidaan kuitenkin ajatella olevan runsaasti positiivisia vaikutuksia näille eri tarkoituksia varten kunnostetuille kosteikoille. Hauki käyttää tehokkaasti ravintonaan sekä pohjaa pöyhiviä että eläinplanktonia syöviä särkikaloja, näin parantaen sekä vesiensuojelu- että lintukosteikoiden toimintaa.

Haukitehdas -hanke tutustui vuoden 2017 aikana mahdollisiin pilottikohteisiin, ja niissä urakointi pääsee toivottavasti käyntiin lähiaikoina. Kohteiden edistymisestä tiedotetaan tällä sivustolla. Tälle sivustolle kootaan vuoden aikana myös tutkimustietoa ja käytännön esimerkkejä haukitehtaisiin liittyen. Seuraa tätä sivua ja Koolla on väliä -hankkeen facea niin pysyt kartalla haukitehtaista!

Kaislikossa suhisee toivottavasti jatkossakin! Kuva: Juha Ojaharju