Ympäristöohjelma

Vapaa-ajankalastuksen edellytyksenä ovat puhtaat kalavedet ja elinkykyiset kalakannat. Oikeuden liikkua vesillä ja rannoilla turvaavat perinteiset jokamiehen oikeudet, joiden käyttöön liittyy tärkeitä velvollisuuksia. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö toimi kalastusharrastuksen edistämiseksi. Tärkeä osa toimintaa on kalavesien ja -kantojen suojelu sekä jokamiehen oikeuksien ja velvollisuuksien ylläpito.


Puhtaassa luonnossa on ilo liikkua ja kalastaa. Kuva: Juha Ojaharju.

KALAVESIEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS

VAHVUUDET

Paljon vaihtelevia ja kohtuullisesti tavoitettavia kalavesiä,
monipuolinen kalastusympäristö
Suomessa on 187 888 yli viiden aarin suuruista järveä, niistä noin 56 000 on pinta-alaltaan yli hehtaarin kokoisia. Yli sadan kilometrin mittaisia jokia on maassamme 34, tätä pienempiä jokia löytyy satoja. Merialueen rantaviivaa on, saaret mukaan lukien, 45 974 km. Lisäksi on vielä erilaisia kanavia ja tekoaltaita. Erilaisia kalastusympäristöjä löytyy siis runsaasti.

Vesien tila on parantunut jätevesikuormituksen vähentymisen myötä. Maassamme on vielä lähes luonnontilaisiakin vesiä
Teollisuuden ja kaupunkien läheiset vedet ovat viime vuosina puhdistuneet käyttöönotetun paremman jätevesien puhdistustekniikan ansiosta. Etenkin Lapista ja Kainuusta löytyy runsaasti vielä lähes luonnontilaisia vesiä.

Jokamiesoikeudet
Laajat vanhaan käytäntöön sekä lakeihin ja asetuksiin perustuvat jokamiehenoikeudet mahdollistavat vesistöjen käytön ja hyödyntämisen. Onkimisen ja pilkkimisen kuuluminen jokamiehenoikeuksiin helpottaa vapaa-ajankalastusta.

Hyvät, monipuoliset ja kalastettavat luontaisesti lisääntyvät kalakannat
Maassamme elää vakinaisesti yli 60 kalalajia. Suuri osa kalalajeistamme menestyy vesistöissämme hyvin ja ne muodostavat vahvoja, kalastettavia kantoja.

HEIKKOUDET

Virtavesien heikko tila ja vaellusesteet
Maa- ja metsätaloudesta sekä turvetuotannosta tuleva kuormitus heikentää virtavesien tilaa. Padot estävät virtakutuisten kalojen pääsyn kutupaikoille. Pohjavedenotto vähentää veden määrää latvavesillä.

Hajakuormituksen ylläpitämä rehevöityminen sisävesissä ja merialueilla
Rehevöityminen aiheuttaa vesistöillemme monia suuri ongelmia Tärkeimmät vesistöjämme rehevöittävät ravinteet; fosfori ja typpi, ovat suurimmaksi osaksi peräisin maa- ja metsätaloudesta.

Muuntuneet ja tilaltaan heikot lähikalastusvedet
Lähikalastusvesien laatu on ihmistoiminnan vaikutuksesta heikentynyt. Taajamien läheiset vesistöt ovat monin paikoin yksipuolistuneet ja kalakantojen rakenne on huonontunut

Heikot tai uhanalaiset luontaisesti lisääntyvät vaelluskalakannat
Vaellusesteet ja vesien tilan heikkeneminen on monin paikoin romahduttanut luontaisesti lisääntyvien vaelluskalojen kannat.


Virtavedet tulee säilyttää vapaina. Kuva: Juha Ojaharju.

MAHDOLLISUUDET

Virtavesien kunnostaminen ja vaellusesteiden poistaminen parantaa vaelluskalakantojen lisääntymisedellytyksiä
Alkuperäisten vaelluskalakantojen arvo tunnustetaan. Tarpeettomiksi käyneet padot puretaan ja uusia hyvin toimivia kalateitä rakennetaan vaellusesteiden ohi. Elinympäristökunnostukset luovat edellytykset lisääntymisen onnistumiselle.

Taajamien lähivesien ja rantojen kunnostaminen moninkertaistaa lähikalastusmahdollisuudet
Lähikalastuspaikkojen arvo ihmisten hyvinvoinnin lisääjänä ja arvokkaiden luontoelämysten tuojana huomataan. Taajamien jätevesienpuhdistukseen panostetaan entistä enemmän ja kalojen elinympäristöjä kunnostetaan. Rantojen kunnostaminen ja erilaisten heittolaitureiden rakentaminen lisää lähikalastusmahdollisuuksia merkittävästi.

Hajakuormituksen pieneneminen vähentää rehevöitymistä
Hajakuormitus pienenee uusien ympäristöystävällisten menetelmien ja teknisten ratkaisujen käyttöönoton myötä. Muutosta nopeuttavat uudet tiukemmat vesiensuojelumääräykset.

Luontaisesti lisääntyvät kalakannat istutuskantojen tilalle, uhanalaisista kalastettavia kalakantoja
Riittävästi vahvistuneet alkuperäiset kalakannat mahdollistavat niiden kestävän hyödyntämisen vapaa-ajankalastuksessa. Lopettamalla tarpeettomat kalaistutukset varoja voidaan suunnata elinympäristöjen kunnostamiseen.

UHKAT
Rehevöityneiden ja rakennettujen vesien määrä kasvaa. Ilmastonmuutoksen ja vesiensuojelutoimien riittämättömyyden takia vesien rehevöityminen jatkuu. Lisääntyvä energian tarve ja vesivoiman markkinoiminen ympäristöystävällisenä vaihtoehtona lisää uuden vesivoiman rakentamista

Rantojen rakentaminen kaventaa jokamiesoikeuksien käyttö
Rakentamattomat rannat vähenevät. Jokamiehenoikeuksilla tapahtuva kalastaminen vaikeutuu tai käy monilla alueilla mahdottomaksi.

Uhanalaiset kalalajit ja -kannat häviävät, luonnonkantojen perimä heikkenee
Vaellusesteet, vesien tilan heikkeneminen ja ilmastonmuutos hävittävät kalalajeja ja paikallisia kalakantoja. Kantojen koon pienetessä populaatioiden geneettinen aines kapenee ja heikkenee. Istutetut ja kasvatusaltaista karanneet kalat, sekä uudet tulokaslajit syrjäyttävät alkuperäisiä lajeja ja sekoittuvat niiden kanssa.


Vesivoiman rakentaminen on hävittänyt monta vaelluskalakantaa maastamme. Kuva: Juha Ojaharju.

TAVOITTEET KALAVESIEN TILAN PARANTAMISEKSI

Suomi on EU:n vesipuitedirektiivin kautta sitoutunut tavoitteeseen suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei niiden tila heikkene ja että vesistöjen tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö tukee toiminnallaan tavoitteen toteuttamista.

Keskusjärjestön tavoitteet kalavesien tilan parantamiselle ovat:
– vesiensuojelulainsäädäntöä on tiukennettava ja vesiympäristöä säästävien teknisten ratkaisujen ja menetelmien käyttöönottoa tulee edistää. Vesistöjen hajakuormitusta tulee vähentää merkittävästi.
– virtavesien tarpeettomat kalojen vaellusesteet on purettava, ja jäljelle jääviin on rakennettava toimivat kalatiet. Virtavedet on ennallistettava niin että vaelluskalat voivat niissä lisääntyä.
– taajamien lähivedet on pidettävä puhtaina ja kalojen elinympäristöjä on kunnostettava kalojen viihtymisen parantamiseksi. Kalastusmahdollisuuksia taajamissa on lisättävä kunnostamalla rantoja vapaa-ajankalastuksen tarpeita vastaaviksi.
– luonnossa liikkumisen ja kalastamisen mahdollistavat jokamiehenoikeudet tulee säilyttää. Jokamiehenoikeuksista nauttivien tulee tuntea oikeuksien mukanaan tuoma vastuu ja velvollisuudet.
– kalaistutusten sijaan kalakantojen hoidossa tulee keskittyä edistämään kalojen elinolosuhteita ja palauttaa lisääntymisolosuhteet siellä missä ne on menetetty sekä ohjata kalastusta kestävämpään suuntaan.
– vapaa-ajankalastuksessa tulee hyödyntää kestävästi ja monipuolisesti ensisijaisesti luontaisesti lisääntyviä kalakantoja. Uhanalaisten kalalajien tai kantojen pyytämistä tulee välttää.


Järvisätkin viihtyy karuissavesissä. Kuva: Juha Ojaharju.

Tavoitteidensa toteuttamiseksi keskusjärjestö
– kouluttaa vapaa-ajankalastajia ja ohjaa heitä toimimaan kalavesien ja -kantojen suojelussa,
– toimii yhteistyössä muiden vesien käyttöä ja suojelua edistävien järjestöjen ja viranomaisten kanssa,
– toimii yhteistyössä muiden uontoliikuntajärjestöjen kanssa jokamiehen oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi ja
– edistää kestävää käyttöä ja ympäristöä säästävää toimintaa sekä itse kalastuksessa että muissa harrastukseen liittyvissä toimissa.

Vapaa-ajankalastajapiirit ja seurat
– neuvovat ja ohjaavat vapaa-ajankalastajia kalavesien ja -kantojen suojelussa sekä jokamiehen oikeuksissa ja velvollisuuksissa,
– toimivat kalastusalueilla kalojen elinympäristön ja kestävän käytön mukaisen kalastuksen ohjauksen parantamiseksi,
– osallistuvat vesialueiden käytön suunnitteluun ja käytännön työhön vesien ja kalakantojen hyväksi ja
– järjestävät kilpailuja ja muuta toimintaa ympäristöä säästävällä tavalla.

Vapaa-ajankalastaja voi
– suosia kalastuksessaan luontaisesti lisääntyviä, kestäviä kalakantoja ja välttää uhanalaisten kalalajien ja -kantojen kalastusta,
– vähentää omilla toimillaan mökillä, kalavesillä ja rannoilla jätteiden ja jätevesien pääsyä vesistöön ja ympäristön roskaantumista,
– liikkua luonnossa luontoa kunnioittaen ja ottaen huomioon muut vesillä ja rannoilla asujat ja liikkujat,
– kulkea kilpailuihin ja kalapaikoille kimppakyydeissä sekä suosia lähikalastusalueita,
– päättää osakaskunnan
osakkaana koti- tai mökkivetensä käytöstä ja suojelusta,
– ilmoittaa viranomaiselle havaitsemistaan ympäristöongelmista kalavesillä ja -rannoilla ja
– vaikuttaa oman kuntansa toimiin lähikalastusvesien kunnostamiseksi.