Neljä uutta Suomen ennätyskalaa

Jukka Kotola onki Kymijoelta KOtkasta Suomen ennätys seipin, jolla oli painoa 0,21 kg ja pituutta 30 cm.

7,04 kg nieriä on yksi neljästä uudesta Suomen ennätyskalasta

Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat nieriä 7,04 kg, seipi 0,21 kg, sorva 1,244 kg ja piikkisimppu 16,0 cm.

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa neljä uutta Suomen ennätystä.

Nieriä eli rautu on etelän kalastajille vieras, mutta varsin tavallinen kala Lapin tunturijärvissä ja puroissa. Enontekiön Kilpisjärvellä syyskuussa verkkoon tarttui kuitenkin kertaluokkaa suurempi nieriä. Kalalla oli painoa ennätykselliset 7,04 kg ja pituutta 89 cm. Nieriä on maailman pohjoisin sisävesikala.

Kymijoelta Kotkasta kalastajan kastemadolla syötitettyyn pohjaonkeen nappasi puolestaan 0,21 kg painoinen ja 30 cm mittainen seipi. Seipi on erityisesti virtavesissä viihtyvä hoikkarakenteinen särkikala.

Jukka Kotola onki Kymijoelta Kotkasta Suomen ennätysseipin, jolla oli painoa 0,21 kg ja pituutta 30 cm. Kuva: Juha Ojaharju.

Ahvenanmaalta saatiin ongella viime vuoden elokuussa 1,244 kg painoinen sorva. Pituutta ennätyssorvalla oli 42 cm. Myös sorva kuuluu särkikaloihin.

Kala- ja vesitutkimus Oy:n tutkijat Jouni Kervinen ja Lauri Happo saivat Helsingin edustalla suorittamassa tutkimuspyynnissä suurikokoisen piikkisimpun. Tarkemmassa tutkimuksessa kalan pituudeksi paljastui 16,0 cm, mikä oli uusi Suomen ennätys.

Punnituksessa oltava tarkka

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi paljon isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat/.

Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy samasta osoitteesta ja lisäksi osoitteesta https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 2866 701

Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.