Ensimmäinen haukikosteikko Hiidenvedelle

Suomen ensimmäinen haukikosteikko rakennettiin Hiidenvedelle

Tänä keväänä Hiidenvedelle rakennettiin kolme kosteikkoa, joista yhden suunnittelussa ja toteutuksessa keskeisenä tavoitteena vesiensuojelun ohella oli hauen lisääntymismahdollisuuksien parantaminen. Haukikosteikko suunniteltiin ja toteutettiin Hiidenveden kunnostus -hankkeen ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) Haukitehdas -hankkeen yhteistyönä.

Kaivuun aloitus: Kuva: Janne Antila.

Kosteikkoja on totuttu rakentamaan valuma-alueelta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta pidättämään tai parantamaan vesilintujen viihtyvyyttä. Kalaston vaatimuksia kunnostustoimissa ei sitä vastoin ole riittävästi osattu ottaa huomioon, vaikka järven kunnostamisessa petokalakantojen vahvistaminen onkin tärkeää.
Hauen lisääntymisvaatimukset huomioon ottavassa kosteikossa on kevättulvan valtaamaa rantamatalaa, sopivaa kasvillisuutta ja avattava pato, mistä hauen poikaset lasketaan sopivalla hetkellä veden mukana järveen.

”Kosteikon kasvittuminen ottaa oman aikansa, mutta tulevina vuosina on mielenkiintoista seurata, kuinka hauet ottavat kosteikon lisääntymisalueekseen. Kosteikko vaatii hieman hoitoa ja seurantaa. Erityisesti on huolehdittava siitä, että siihen muodostuu sopiva kasvillisuus, eikä isosorsimo saa vallattua kosteikon matalia alueita, missä haukien on suunniteltu keväisin molskivan”, pohtii kosteikon suunnitellut Esko Vuorinen Silvestris Oy:stä.

Padon teko: Kuva: Esko Vuorinen.

Hiidenveden kalaston parantamiseksi erityisesti haukikannan vahvistaminen on tärkeää, sillä Hiidenveden petokaloista juuri hauki on eniten kärsinyt järven säännöstelystä ja kuormituksesta. Hauki käyttää kutualueinaan matalia luontaisia tulvarantoja. Nämä kutualueet ovat vähentyneet, kun luontainen keväinen tulviminen on estynyt. Myös rantakasvillisuus on muuttunut.
Hiidenveden kunnostus -hankkeessa 2013 tehdyn selvityksen mukaan hauen kutualueet ovat muuttuneet laajoilla alueilla huonosti tai kokonaan lajin lisääntymiseen soveltumattomiksi. Useimmissa tapauksissa on kyse tulvan alle jäävän vyöhykkeen kasvillisuuden liiallisesta tiivistymisestä etenkin isosorsimon runsastumisen myötä. Isosorsimo on Hiidenvedellä erittäin voimakkaasti lisääntynyt vieraslaji, joka on voimakaskasvuisena syrjäyttänyt varsinkin tulvarantojen sarakasvustoja, joilla on merkitystä muun muassa hauen kutualueina.

”Hauella on tärkeä rooli tasapainoisen kalastorakenteen ylläpidossa, ja se hillitsee osaltaan myös rehevöitymistä. Sitä paitsi hauki on korkealle arvostettu urheilukala ja sen kalastuksen ympärillä pyörii suuria euromääriä”, kertoo kalatalousasiantuntija Janne Antila SVK:sta.

Helmikuussa järjestetyssä Hiidenvesi-illassa myös tutkija FT Tommi Malinen Helsingin yliopistosta nosti esiin erityisesti petokalakantojen vahvistamisen Hiidenveden kalakantojen hoidossa. Hiidenveden kalaston tila vaihtelee järven eri alueiden välillä. Esimerkiksi järven itäisillä altailla kalasto on vain välttävässä tilassa, kun särkikalat muodostavat merkittävän osan kalan biomassasta hän kertoi.

”Kalaston ottaminen huomioon kosteikkorakentamisessa ja haukitehdasajattelu tuo uuden näkökulman Hiidenveden monitavoitekosteikkojen rakentamiseen ja sille haluamme antaa jatkossa nykyistä suuremman merkityksen. Isosorsimon vaivaamia rantoja Hiidenvedellä riittää ja rantojen hoitoon tarvitaan myös entistä laajempaa yhteistyötä”, toteaa hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä.

Valkojan säätopato: Kuva: Esko Vuorinen.

Lisätietoa haukitehtaista: https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/haukitehtaat/
Lisätietoa Hiidenveden kunnostus -hankkeesta: http://www.hiidenvesi.fi/fi/hiidenvesi-hanke

 

Lisätietoja:
SVK, kalatalousasiantuntija Janne Antila, puh. 045 630 4280, s-posti: janne.antila@vapaa-ajankalastaja.fi

 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa.