Ruokakalat voi pyytää ja ahvenet onkia

Kuva: Janne Antila.

Ruokakalat voi hyvällä omallatunnolla pyytää ja ahvenet onkia
Suomen Vapaa-ajankalastajien asiantuntija neuvoo: Näin kalastat vastuullisesti lämpimästä vedestä

Pitkään jatkuneet helteet ovat nostaneet vesistöjen lämpötilat suuressa osassa Suomea reilusti yli 20-asteisiksi. Lämmin vesi koettelee erityisesti lohikaloja, jotka ovat sietokykynsä äärirajoilla ja saattavat sen vuoksi menehtyä pyyntirasitukseen, vaikka ne päästettäisiinkin oikeaoppisesti takaisin veteen.

Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) korostaa, että kuumalla säällä vapautettujen kalojen kuolleisuus on tavanomaista suurempi, oli sitten kyseessä pyydystä ja päästä -kalastus tai alamittaisten tai rauhoitettujen kalojen vapauttaminen. Siksi varsinkaan viileää ja hapekasta vettä kaipaavien lohikalojen, kuten esimerkiksi lohen, taimenen, nieriän ja harjuksen kalastamiselle ei ole nyt paras aika.

Vapaa-ajankalastajat suosittelee tämän vuoksi, että kalastajat keskittyisivät hellejaksojen aikana muiden, lämmintä paremmin kestävien kalojen, kuten useimpien särkikalojen, hauen, ahvenen ja kuhan pyyntiin. SVK:n kalatalousasiantuntija Janne Antilan mukaan voi jopa sanoa, että kuha on lämpöä rakastava kala, joka oma-aloitteisesti hakeutuu lämpimään veteen.

Kuva: Janne Antila.

Antila korostaa, että varsinainen lämpimään veteen liittyvä ongelma kalojen kannalta on sen matala happipitoisuus. Mitä lämpimämpää vesi on, sitä enemmän kalat tarvitsevat happea, mutta sitä onkin vedessä tavanomaista vähemmän tarjolla. Myös kalan koolla on väliä, kun hapen riittävyyttä turhan lämpimässä vedessä mietitään.

”Mitä isompi kalayksilö, sitä suurempi on sen kokonaishapentarve ja sitä kautta myös stressaantuminen väsytystilanteessa. Lisäksi iso kala joutuu yleensä taistelemaan siiman päässä pitempään”, hän kertoo.

Antilan mukaan kalastaja voi kuitenkin omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, millaista saalista hän saa.
”Esimerkiksi suurten kalojen ns. täsmäkalastusta olisi hyvä nyt välttää siihen asti, kunnes vedet ovat jäähtyneet kaloille taas sopivan viileiksi”, hän mainitsee.

Antilan mielestä on myös tärkeää mitoittaa kalastusvälineet kalastettavan kalan ja sen koon mukaan sellaisiksi, että kalan väsyttämiseen menee mahdollisimman vähän aikaa, mikä pienentää väsytyksen aiheuttamaa rasitusta. Jos kala on tarkoitus vapauttaa, se pitää tehdä lämpimässä vedessä erityisen ripeästi ja huolellisesti.

”Vapautusta silmällä pitäen kannattaa suosia väkäsettömiä koukkuja, jotka on helppo irrottaa. Siten kalan ilma-altistus vapautettaessa jää mahdollisimman lyhyeksi. Jos on mahdollista, kala on hyvä vapauttaa jo haavissa”, Antila opastaa.

Lämmin vesi on eduksi joillekin bakteereille ja muille taudinaiheuttajille. Sen vuoksi kalaa tulisikin kosketella mahdollisimman vähän ja vain kostutetuin käsin.
”Jos kalaa suojaava limakerros vaurioituu, on tulehduksen riski näin lämpimissä vesissä tavanomaista suurempi”, Antila sanoo.

Verkkokalastajia Antila muistuttaa siitä, että kesäkuumalla verkot on syytä kokea jopa useamman kerran päivässä.
”Varsinkin jos käyttää verkkoja matalassa pintavedessä, ne kannattaa käydä kokemassa muutaman tunnin välein, jotta kalat säilyisivät syömäkelpoisina. Jos tällaiseen ei ole mahdollisuutta, verkot on parempi jättää laskematta”, Antila suosittelee.

Antila korostaa, että kalastamaan voi hyvällä omalla tunnolla lähteä helteelläkin, jos vain jaksaa ja suojautuu asianmukaisesti auringonpaahteelta ja varaa mukaan riittävästi juotavaa.
”Esimerkiksi perinteistä särkikalojen ja ahventen mato-ongintaa ei mielestäni lämpimän veden takia tarvitse millään tavoin välttää. Ruoaksi pyydettävien kalojen osalta ei myöskään ole ongelmaa, kunhan ne tainnutetaan sekä verestetään asianmukaisesti pyynnin jälkeen ja kylmäketjusta huolehditaan”, hän tähdentää.

 

Lisätietoja:
Kalatalousasiantuntija Janne Antila, puh. 045 630 4280, janne.antila@vapaa-ajankalastaja.fi
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.