Isorysät Mynälahdella

Lausuntopyyntö, poikkeuslupahakemukset rysäkalastukseen Mynä-, Laa-, ja Hirvijokien suualueiden lähistöllä Mynälahdella (Dnro 1672/5716/2018, 2295/5713/2018)

Lausunto isorysien pitämisestä Laajoen, Mynäjoen ja Hirvijoen suualueiden edustalla, 12.3.2019

Hakemus ja päätösluonnos

Niemisen kalastus Oy ja Kustavin Kalaranta Ay, kalastaja Janne Aaltonen sekä kalastajat Paavo ja Janne Kosonen ovat anoneet hakemuksillaan poikkeuslupaa harjoittaa kalastusta isorysillä Mynälahdella sekä Halkkoaukolla kolmea kilometriä lähempänä Mynä-, Laa-, sekä Hirvijoen jokisuita kalastuslain 66§ 3. momentista poiketen. Kustavin kalaranta anoo lupaa 33 isorysälle, Aaltonen neljälle isorysälle ja Kososet kuudelle isorysälle. Isorysien tarkoitukseksi on luonnehdittu eritysesti norssin sekä muiden vähempiarvoisten suomukalojen pyyntitarkoitusta.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut hakemuksiin, että ELY-keskus myöntäisi poikkeusluvan kalastaa karttaliitteiden mukaisissa paikoissa rysillä alueilla, jotka sijaitsevat kolmea kilometriä lähempänä Mynä-, ja Laa-, ja Hirvijokienjoen suualueita.  Pyynnin päätarkoituksena on kalastaa vähempiarvoisia kalalajeja särkikalaa ja kuoretta. Kalastus tapahtuisi erityisesti keväällä jäiden lähdön jälkeen.

Mynäjoki, Laajoki sekä Hirvijoki ovat vaelluskalavesistöjä, joissa lisääntyy taimen vaihtelevalla menestyksellä. Lohia ja muita vaelluskaloja tulee saaliiksi harvoin. Jokiin on kotiutettu meritaimenta istutuksin ja lohen kokeiluluontoisia istutuksia on tehty. Jokien koskialueita on kunnostettu lohikalojen lisääntymisen edistämiseksi. Lisää kunnostuksia on suunnitteilla ainakin Mynäjokeen. Äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi luokitellun ankeriaan esiintymisestä alueella on puutteellista tietoa, mutta jokia voidaan pitää sopivina elinympäristöinä ankeriaalle. Joet toimivat myös muiden kevätkutuisten kalalajien kuten ahvenen, säyneen ja vimpan kutujokina.
Kalastuslain 66 § kieltää isorysän käytön kolmea kilometriä lähempänä vaelluskalavesistöön kuuluvan joen suuta.

Päätösluonnoksessa ElY-keskus esittää, että se myöntää Niemisen kalastus Oy:lle sekä Kustavin kalaranta Ay:lle 28 isorysälupaa Mynä-, Laajoen ja Hirvjoen edustalle ja sekä Aaltoselle että Kososille molemmille neljä isorysälupaa Hirvijoen edustalle. Isorysälupia tulisi näin myönnetyksi 36 isorysälle. Päätös olisi voimassa vuosina 2019-2021 ajanjaksolla 1.3. – 30.6 (1.7.).

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) lausuu hakemuksesta seuraavaa:

Mynä- ja Laajoki eivät toistaiseksi ole merkittäviä vaelluskalavesistöjä, mutta toimenpiteitä asian edistämiseksi on tehty ja tehdään edelleen. Joet ovat olleet aikoinaan erittäin uhanalalaisen meritaimen ja merilohien kotijokia. Taimenta tavataan joissa vaihtelevasti edelleen. Saaristomeren vapaat joet toimivat myös äärimmäisen uhanalalaisen ankeriaan vaellus- ja kasvukohteina, mutta lajin esiintymistä alueella ei tunneta tarkkaan. Merialueella esiintyy merkittäviä määriä ahventa, haukea sekä kuhaa. Joet toimivat myös muiden kevätkutuisten kalojen, kuten ahvenen, säyneen sekä vimpan kutujokina.Norssin sekä vähempiarvoisten kalojen, kuten särjen pyytäminen on suositeltava tapa saada tuloja ammattikalastuksesta.

SVK katsoo, että rysälupia ei tule myöntää Mynä-, Laa- ja Hirvijokien edustalle.

Kalastuslain 72 §:n mukaiset edellytykset eivät täyty. Hakemuksista ei selviä miten isorysäkalastus alueella olisi välttämätöntä yleisen kalatalousedun turvaamiselle tai mikä on muu erityinen syy lupien myönnölle. Kalan kulku vesistössä vaarantuu joka tapauksessa, eikä asiaa ole vielä ehditty käsittelemään vasta perustetun kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa, jonka on tarkoitus valmistua vasta vuonna 2020.

Yksityiskohtaisemmat perustelut:

  1. Kalastusaika
    Norssin sekä särjen saaliit ovat suurimmillaan välittömästi jäidenlähdön jälkeen ja sivusaaliin osuus on tuolloin pienempi kuin myöhemmin keväällä. Norssin esiintyminen alueella vähenee toukokuulle siirryttäessä. Toukokuun lopun ja kesäkuun kalastus kohdentuu suurelta osin kuhaan, haukeen ja ahveneen. Erityisesti kuhan kulun ja lisääntymisen turvaamiseksi kalastusaika on liian laaja.
  2. Sivusaalis – Vaellus- ja suomukalat
    Isorysä on äärimmäisen tehokas pyydys ja pyynti kohdentuu kaikkiin vedessä liikkuviin kalalajeihin. Nyt kaavailtu rysämäärä on raskaasti ylimitoitettu ottaen huomioon kalan kulun turvaaminen. Vaikka lupaehdoissa on ehto vaelluskalojen (ankerias, lohi, taimen, toutain ja siika) sekä yli 65-senttisten kuhien ja yli 90-senttisten haukien vapautusvelvollisuus, niin pyynti- ja vapautusrasitus kaloille on liian suuri. Rysien kokeminen tapahtuu usein konehaavilla, jonne mahtuu kaloja satoja kiloja kerrallaan. Ei toivotun saaliin vapauttaminen on vaikeasti toteutettavissa. Kookkaampien kalayksilöiden lisäksi pyydysten koennassa jää huomaamatta tai vaurioituu myös mereen vaeltavat meritaimenpoikaset sekä alamittaiset kuhat.
  3. Alueen käyttö- ja hoitosuunnitelma
    Kalatalousalueiden tulevissa käyttö- ja hoitosuunnitelmissa määritetään ammattikalastukseen soveltuvat alueet, joille pyynti tulee keskittää sekä pyydysten määrä. Vaelluskalojen esiintyminen tulee alueella tutkia ja vasta sen jälkeen tehdä päätökset mahdollisista isorysälupien myönnöistä sekä pyynnin ajankohdasta. Vaelluskalojen osalta tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta.
  4. Kapeikot – kalaväylä
    Lupaluonnoksessa on ehto, että ”rysillä tai niiden osilla ei saa sulkea kalaväyliä eikä Hirvijoen edustalla kapeikkoja, jotka muodostuvat Joumunraumaan, Joumun, Vähä-virtukkan, Latokarin sekä Papinluodon väleihin. Näissä vähintään 1/3 osa vesistön leveydestä on pidettävä vapaana ko. pyydyksistä kalan kulun mahdollistamiseksi”.
    Ehdotus on riittämätön turvaamaan kalan kulun alueella. Kalastuslain 67 §:ssä määritetään, että kalan kulun turvaamiseksi kalaväylät ovat pidettävä pyydyksistä vapaina. Kalaväylä on kolmannes keksivedenkorkeuden mukaisesta joen, salmen tai kapeikon leveydestä sen syvimmällä kohdalla.
    Päätös rikkoo kalastuslain 63 §:n mukaista velvoitetta turvata kalojen kulku niiden kutu- tai syönnösalueille.