Lausunto komission ehdotuksesta Itämeren kalastusmahdollisuuksista v. 2019, 10.9.2018
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on tutustunut Komission ehdotukseen Itämerellä sovellettavista enimmäiskalakiintiöistä vuonna 2019 ja sen taustalla olevaan kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) asiaa koskevaan neuvoon ja Itämeren neuvoa-antavan toimikunnan (BASC) suosituksiin asiasta.
SVK esittää lausuntonaan lohta koskien seuraavaa.
TIETEELLINEN NEUVONANTO
Neuvonanto sisältää arvion Itämeren lohen enimmäispyyntikiintiöistä (TAC), joiden mukaan kaupallisen kalastuksen lohenkalastuksen saaliit Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella eivät saa vuonna 2019 ylittää 116 000 lohta ja vastaavasti Suomenlahdella 11 800 lohta. ICES:n neuvonannon mukaan em. pohjaluvuista tulee vähentää hylkeiden vahingoittaminen lohien määrä, raportoimaton ja väärinraportoitu saalis sekä Venäjän osuus. Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella EU:n enimmäiskiintiöksi muodostuu siten 63 300 lohta ja Suomenlahdella 9 676 lohta.
ICES esittää, että kalastus pääaltaalla ja Pohjanlahdella järjestetään jokikantakohtaisesti joko joessa tai jokisuilla ja mitoitetaan kunkin kalastettavan kannan mukaisesti. Näin vältetään useaan lohikantaa kohdistuva sekakantakalastus, joka pääaltaalla ja Pohjanlahden rannikolla uhkaa heikkoja lohikantoja. Heikkojen kantojen elvyttämiseksi tarvitaan kalastuksen säätelyä niiden syönnösalueiden lisäksi jokisuissa ja joissa sekä vaelluesteiden poistoja ja elinympäristökunnostuksia.
Pääosa Suomenlahden lohista ovat ICES:n mukaan istutettuja, joihin kalastus tulee kohdentaa. Lohenkalastusta alueella ei tule lisätä ja villien lohikantojen kalastuskuolevuuden tulee olla mahdollisimman pieni. ICES suosittelee istukkaiden eväleikkauksia, jotta saadaan nykyistä selkeämpi käsitys villien lohien esiintymisestä ja niihin kohdistuvasta kalastuksesta. Kalastusta tulee Suomenlahdella ohjata kiintiöiden lisäksi mm. tehokkaammalla kalastuksen valvonnalla ja luonnonlohijokien suualueiden rauhoittamisella.
KOMISSION EHDOTUS
Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC
Komissio esittää 104 996 lohen enimmäiskiintiötä, mikä kasvattaisi pyyntikiintiötä vuodesta 2018 15 %:lla.
Suomenlahden lohen TAC
Komissio esittää 9879 lohen enimmäiskiintiötä, mikä pienentäisi pyyntikiintiötä 1 % vuodesta 2018.
Komissio on ehdotuksensa mukaan ottanut tarpeen mukaan huomioon ICES:n näkökannat huomioon vaikuttamatta kuitenkaan voimassa oleviin poliitikkoihin tai heikentämättä herkkien luonnonkantojen tilaa.
SVK:N NÄKEMYKSET
Kaupallista lohenkalastusta Itämerellä ja Pohjanlahdella tulee säädellä niin, että Itämeren villien lohipopulaatioiden kutukannat saavuttavat asetetut nousumäärien tavoitteet.
Pyyntikiintiön kasvattaminen komission ehdotuksen mukaisesti lisäisi pääaltaan ja Pohjanlahden sekakantakalastusta, mikä on uhka erityisesti alueen uhanalaisille lohikannoille. Pyyntikiintiön enimmäismäärän tulee antaa edellytyksiä Tornion- ja Kalix –jokien kantojen vahvistumiselle, ja erityisesti tukea lohikantojen elpymistä Simo-, Rickle-, Öre- tai Lögdejoella.
Tornionjoki tuottaa nykyisin noin 50 % Itämeren villien lohien smolteista ja joen lohipopulaatio on koko Itämeren lohenkalastuksen ja lohikantojen kannalta tärkeässä roolissa. Tornionjoen lohen nousumäärässä tulee pitää minimitavoitteena kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian linjausten mukaista noin 74 000 lohen nousumäärää, jolla tähdätään 80% smolttituotannon tavoitteeseen. RKTL:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan nousulohien määrä on yltänyt Tornionjoella 2000-luvulla vain kaksi kertaa 74 000 loheen vuosina 2014 ja 2016, jolloin jokeen nousi molempina vuosina noin 100 000 lohta. Vuosina 2017 ja 2018 lohen nousumäärät ovat jääneet merkittävästi tavoitetasoa pienemmiksi 40 000 – 50 000 loheen.
Suomen eduskunta on kannanotoissaan painottanut tieteellisen neuvonannon mukaista kalastuksen säätelyä ja toimia, joilla vähennetään Itämeren pääaltaan sekakantakalastusta. Nämä linjaukset sisältyvät myös valtioneuvoston periaatepäätöksen lohi- ja meritaimenstrategiaksi.
Suomenlahden ehdotus on oikean suuntainen, mutta ei riittävä, eikä siinä oteta huomioon ICES:n suositusta pyynnin kohdistamisesta istutettuihin lohiin. Suomenlahden Kymijoella lisääntyy Nevan kantaa oleva lohikanta, jonka vahvistumista tulee tukea vaellusesteitä poistamalla ja suojelemalla luonnonkudusta olevia tai kannan vahvistamistarkoituksessa istutettuja, rasvaevällisiä lohia.
SVK:n mielestä Suomen tulee noudattaa kansallisen lohi- ja meritaimenstrategian mukaisesti tieteellistä neuvonantoa. SVK esittää, että Suomi kannattaa tieteellisen neuvon mukaisia pyyntikiintiötä, mikä merkitsee vähennysten jälkeen Itämeren pääaltaalla noin 63 300 lohta ja Suomenlahdella noin 9 600 lohta.
SVK esittää, että Suomi sekä kiintiöpäätöksiä valmisteltaessa että omin kansallisin toimin pyrkii siihen, että saaliiksi kaikessa lohenkalastuksessa voidaan ottaa vain rasvaeväleikatut, istutetut lohet.
Lisäksi SVK painottaa, että puolalaisten harjoittama laiton lohenkalastus on ehdottomasti saatava loppumaan jo kuluvasta kalastuskaudesta alkaen.