Vapaa-ajankalastajat: Pilkkimällä saa nyt maukasta ja terveellistä lähiruokaa lautaselle – haurailla kevätjäillä turvallisuudesta ei kuitenkaan kannata tinkiä

Talven hellitettyä otettaan jäällä liikkujat pääsevät nauttimaan lisääntyvästä auringonpaisteesta ja lämpimistä kevätsäistä. Samalla pilkkikalastajan saalismahdollisuudet paranevat, kun jään päällä lisääntynyt valo herättää kalojen ruokahalut. 

Keväällä pilkkijä tavoittelee erityisesti ahventa, mutta myös kuhat, siiat ja hauet ovat mahdollisia saaliskaloja. Pilkkiminen yksin, kavereiden tai perheen kesken virkistää myös mielen ja tarjoaa liikuntaa raittiissa ulkoilmassa sekä parhaassa tapauksessa maukasta, terveellistä ja ilmastoystävällistä lähiruokaa lautaselle.

Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen kertoo, että loppukeväästä ahvenet alkavat suosia pienempiä pilkkejä, koska sukutuotteet vievät tilaa vatsaontelosta.
”Alkukeväästä ahven ottaa vielä kookkaaseenkin pilkkiin, mutta aivan viimeisillä jäillä mormyskat ja tapsipilkit ovat toimivimpia. Siikaa kannattaa myös narrata mormyskalla ja pienillä pilkeillä, jotka on syötitetty kärpäsen- tai surviaisen toukilla”, Rautanen selvittää.

”Hauki alkaa lähestyä kutualueita ja niiden läheiset syvänteet tai kutulahtien montut ovat hyviä pilkkipaikkoja. Viehe saa olla suuri tasapaino- tai pystypilkki. Myös lusikkauistimet toimivat hauen pilkinnässä. Keväällä myös kuolleella syöttikalalla tapahtuva ootto-onginta on suosittua. Useammalla kuin yhdellä vavalla kalastavat tarvitsevat siihen kalastusoikeuden haltijan luvan”, Rautanen lisää.

Keväällä jäät sulavat ensimmäiseksi erityisesti etelään aukeavilta rannoilta. Kuva: Janne Rautanen.

Suomen Vapaa-ajankalastajat muistuttaa kalastuksenharrastajia ja muita jäällä liikkujia siitä, että keväällä plusasteiden puolelle noussut lämpötila ja auringonpaiste haurastuttavat jään petolliseksi jopa muutamassa päivässä tai saman päivän kuluessakin. Siksi on erityisen tärkeää ennen jäälle menemistä varmistua sen kestävyydestä. Lisäksi on syytä ottaa mukaan välineet, joilla pääsee avannosta ylös, jos jää kaikesta varovaisuudesta huolimatta pettää.

Kannattaa myös pitää mielessä, että lumien sulettua auringonpaiste ja lämpö muuttavat jään rakennetta puikkoiseksi, jolloin jopa kymmeniä senttejä paksu jää voi pettää jalankulkijankin alta puhumattakaan moottorikelkasta, mönkijästä tai autosta. Erityisesti tummaksi muuttunutta lumetonta jäätä on syytä välttää.

Jäällä liikkujan on ajankohdasta riippumatta aina syytä välttää mahdollisia vaaranpaikkoja, jollaisia ovat esimerkiksi voimakkaan virtauksen alueet, jokien ja purojen suistot, lähteet, viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden vierustat ja kaislikot.

Jäällä on aina oltava jäänaskalit helposti tavoitettavina kaulalla. Myös hälytyspilli ja heittoköysi on hyvä ottaa mukaan, samoin mahdollisen vahingon varalta vaihtovaatteet ja matkapuhelin vesitiiviisti pakattuna. Jäällä liikkujan turvavarusteisiin kuuluu lisäksi metallipäinen keppi tai muu vastaava väline, jolla jään kantavuutta voi testata matkan edetessä.

Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajat, puh. 0400 946 968, s-posti: janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi
tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajat, puh. 050 525 7806, s-posti: jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 460 seurassa toimii yhteensä noin 33 000 kalastuksen harrastajaa.