Lausunto järvilohistrategiasta 11.11.2002
Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön (SVK) käsityksen mukaan
järvilohen suojeluvastuun tulee kuulua sekä kalatalous- että
ympäristöhallinnolle. Sama koskee muitakin sellaisia kalalajeja, jotka eivät
suojelutasoltaan yllä EY:n luontodirektiivin tarkoittamalle suotuisalle tasolle.
Tämän aikaansaaminen edellyttää maamme luonnonsuojelulainsäädännön muutosta
kaloja koskevan säännöstön osalta. SVK:n mielestä tulisi toteuttaa myös kalaston
suojelutyöryhmän muistiossa (Työryhmämuistio MMM 1996:19) esitetty ehdotus,
jonka mukaan Suomi luopuisi kalalajeihin kohdistuvista, luontodirektiivin
liitteeseen II saamistaan poikkeuksista niiden lajien osalta, jotka eivät
Suomessa ole tuolla suotuisalla suojelun tasolla. Järvilohi on sellainen kala,
jonka kohdalla poikkeus ei ole perusteltu. Sen suojeluun tarvittaisiin nykyistä
enemmän voimavaroja ja samalla sen kantojen ylläpidon kalastusta kestävällä
tasolla tulisi olla keskeinen osa järvilohen suojelustrategiaa.
Jäljellä olevan Saimaan järvilohikannan perinnöllisen monimuotoisuuden
säilyttäminen pelkästään kalanviljelylaitoksilla tapahtuvan poikastuotannon
varassa on nähtävä vain tilapäisenä toimenpiteenä. Luonnonvaraisen elinkierron
aikaansaaminen alkuperäisellä esiintymisalueella on tärkeä tavoite, mutta sen
mahdollisuuksia kannan säilyttämistavoitteelle tarjoaa myös lohikannan
kotiuttaminen uusille elinalueille. Pyrkimyksenä tuleekin olla, että joskus
lähitulevaisuudessa järvilohen koko elinkierto tapahtuu luonnossa ja istutuksia
voidaan silloin vastaavasti vähentää. Tämä edellyttää tosin huomattavia
muutoksia vallitsevaan kalastukseen ja kutualueiksi sopivien koskien
kunnostuksia.
Pohjois-Karjalan alueella on pyrkimyksenä ollut korvata aikanaan Pielisjoessa
vaeltaneen ja Lieksanjoessa lisääntyneen, mutta nyt jo sukupuuttoon kuollut
järvilohikanta Saimaan järvilohikannalla. Pielisen ja Lieksanjoen
järvilohiprojektin liittäminen merkittäväksi osaksi nyt tarkasteltavana olevaa
järvilohistrategiaa on SVK:n käsityksen mukaan tärkeätä. Saimaan järvilohen
säilyttäminen alkuperäisellä esiintymisalueellaan on merkittävä osa kansallista
luonnonsuojelutyötä ja kannan sopeuttaminen uusiin vesiin sekä käyttö kalavesien
hoitokalana on taas osa kalataloudellista toimintaa.