Kalastusharrastuksen tukemiseen on lisättävä varoja

Vapaa-ajankalastajat:
Kalastusharrastuksen tukemiseen on lisättävä varoja

Kalatalouden rahanjaossa tärkeimmäksi painopisteeksi on ensi vuodelle asetettava kalastusharrastuksen edistäminen, vaatii koronapandemian syyskuulle siirtämä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kevätkokous.

Kuluva vuosi on osoittanut, että kalastusharrastuksella on edelleen valtava vetovoima nyky-yhteiskunnassa, mutta sitä ei voi pitää itsestään selvyytenä. Kalataloussektorilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus rahoituspohjan vahvistamiseen ohjaamalla kalastuksenharrastajien maksamista kalastonhoitomaksuista isoin osa uusien ja tulevien harrastajien auttamiseen ja neuvomiseen.

Budjettiriihessä käsitellään ensi viikolla valtion vuoden 2021 taloutta. Kalatalouden edistämisen rahoitus koostuu yksinomaan kalastuksen harrastajilta kerätyistä kalastonhoitomaksuvaroista. Niiden kertymä on juuri kivunnut yli 10 miljoonan euron, mikä on kautta aikain ennätys. Nämä rahat tulevat käyttöön vasta vuonna 2022. Vuonna 2021 on jaossa alle yhdeksän miljoonaa euroa. On olemassa ilmeinen vaara, ettei tällä rahalla pystytä riittävästi neuvomaan ja kannustamaan tänä vuonna kalastonhoitomaksun turvin ensimmäistä kertaa kalastaneita. Jos tässä epäonnistutaan, tullee harrastajien määrä vähenemään ja samalla kalastonhoitomaksukertymä putoamaan, toteaa 12.9. Helsingissä ja etäyhteyksin kokoontunut SVK:n kevätkokous.

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2021 ei kalastusharrastuksen ja kalastonhoitomaksukertymän kasvattamisen etsikkoaikaa ole tunnistettu. Vaikka kalatalouden budjetti on neljä (4) prosenttia edellisvuotta suurempi, on harrastuksen ja harrastajien edistämiseen esitetty prosentuaalisesti vähiten lisäeuroja. Tämä siksi, että maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt rekisterimenojensa ottamista kalastusharrastuksen edistämisen osuudesta.
SVK:n kevätkokous vaatii, ettei rekisterirahoja oteta pois kalastuksenharrastajien neuvontaan tarkoitetuista rahoista. Nyt esitetyn 4 950 000 euron sijaan niihin tulee varata vähintään 5 700 000 euroa, joka vastaa vuoden 2020 maksajamäärän mukaista rahoituksen minimitarvetta. SVK:n kevätkokouksen mukaan tämä on sijoitus tulevaan. Samalla sillä vahvistetaan kalastonhoitomaksukertymän pitämistä vuoden 2020 tasolla myös tulevina vuosina.
Lisäksi SVK:n kevätkokous toteaa, että kalatalouden vahvistamiseen on olemassa lisäkeinojakin, kuten mahdollistamalla kalastonhoitomaksun rinnalla lunastettavia lupia lisävapojen käyttöön. SVK:n selvityksen mukaan lisävapalupien osto auttaisi myös ratkaisemaan paikallisesti puutteellisista lupatarjonnoista johtuvia kalastuksen harrastamisen rajoitteita, jotka osaltaan vähentävät sekä itse harrastamista että sen synnyttämiä rahavirtoja.

Kalatalouden rahoituksen suuntaamiselta ja lainsäädännöltä on lupa odottaa nyt ja tulevina vuosina paljon, jotta vapaa-ajankalatalouden kehittämisstrategiaan kirjattu tahtotila vapaa-ajankalastuksen suosion ja yhteiskunnallisesti arvostetun luontoharrastuksen asemasta saavutetaan. Riittävän rahoituksen ohella tulee kaikkien harrastamisen edellytykset turvata, olipa tarkoitusperä virkistäytyminen tai ruoan hankinta omaan käyttöön. Kalastajien omaehtoinen saaliskalojen valikointi ei ole kalakantojen uhka, vaan mahdollisuus yhteensovittaa harrastaminen ja elinvoimaiset kalakannat.

 

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660, olli.saari@vapaa-ajankalastaja.fi

 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa.