Vapaa-ajankalastajat: Käyttö- ja hoitosuunnitelmissa on tunnistettava

Vapaa-ajankalastajat: Käyttö- ja hoitosuunnitelmissa on tunnistettava

Vapaa-ajankalastajat:
Käyttö- ja hoitosuunnitelmissa on tunnistettava vapaa-ajankalastuksen tarpeet ja mahdollisuudet

Kalatalousalueiden laatimien ensimmäisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. Ne antavat läpileikkaavan katsauksen, miten vapaa-ajankalastuksen tarpeet ja mahdollisuudet on eri puolella Suomea tunnistettu. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) syyskokous muistuttaa kalatalousalueita varmistamaan, että suunnitelmissa näkyy tahto ja toimenpiteitä vapaa-ajankalastuksen kehittämiseksi, jotta ne voivat saada lainvoiman.

Käyttö- ja hoitosuunnitelmilla turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö, biologinen monimuotoisuus sekä edistetään vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Kalastuslain mukaan käyttö- ja hoitosuunnitelmiin tulee sisällyttää suunnitelma kalastuksen kehittämis- ja edistämistoimenpiteiksi ja näitä koskeva tavoitetila. SVK katsoo, että suunnitelmat ja tavoitetilat tulee määrittää erikseen sekä vapaa-ajankalastukselle että kaupalliselle kalastukselle. Edellisen tulee olla saman suuntainen maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tahtotilan kanssa, sillä strategia ohjaa kalatalousalueiden toimintaa.

Vapaa-ajankalastuksen tulevien vuosien alueelliset kehittämismahdollisuudet ovat kalatalousalueiden käsissä, jotka parhaillaan laativat ensimmäisiä käyttö- ja hoitosuunnitelmiaan. Suunnitelmaluonnoksissa on nähtävillä suuria eroja vapaa-ajankalastuksen arvostuksen ja kehittämistavoitteiden suhteen. Pahimmillaan vapaa-ajankalastus nähdään kaupallista kalastusta haittaavana tekijänä, eikä suunnitelmista löydy toimenpiteitä sen kehittämiseen.

Kalastuksen säätelystä puuttuu monin paikoin riittävät suunnitelmat sekä tavoitelluimpien lajien kestävän kalastuksen järjestämiseksi että vaelluskalakantojen vahvistamiseksi, joita laki jo lähtökohtaisesti velvoittaa kirjattavaksi. Sitäkin on nähty, että säätelytoimenpiteitä esitetään vain vapakalastuksen rajoittamiseksi ja pyydyskalastusta jatkettaisiin entiseen tapaan.
Suunnitelmista tulee löytyä myös ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi. Tätä varten SVK on laatinut kalatalousalueiden käyttöön oppaan yhtenäislupajärjestelmien kehittämiseksi.

Lauantaina 27.11. pidetty SVK:n syyskokous muistuttaa kalatalousalueita huolehtimaan, että vähintään kalastuslain edellyttämät kirjaukset vapaa-ajankalastuksen kehittämiseksi päätyvät suunnitelmiin. Ne ovat lain edellyttämiä vaatimuksia, joiden puuttuessa ei ELY-keskus voi hyväksyä käyttö- ja hoitosuunnitelmia.
Kokous kannustaa näkemään vapaa-ajankalastuksen edistämisen mahdollisuutena tukea suomalaisten virkistäytymismahdollisuuksia kalavesillä sekä vahvistaa aluetaloudellisia vaikutuksia. Kalastajien lunastamilla paikallisten ja valtakunnallisten kalastuslupien tuloilla rahoitetaan myös kalatalousalueiden toiminta.

 

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660, olli.saari@vapaa-ajankalastaja.fi

 

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.