Vapaa-ajankalastajat: Älä kahlaa mädin tai poikasten päälle

Vapaa-ajankalastajat: Älä kahlaa mädin tai poikasten päälle

Tyypillistä pienille poikasille sopivaa ranta-aluetta Simojoella. Kuva: Erkki Jokikokko.

Vapaa-ajankalastajat: Älä kahlaa mädin tai poikasten päälle

Etelä-Suomessa taimenen poikaset ovat alkaneet nousta esiin kutusoraikoista. Vastakuoriutuneet pienpoikaset piilottelevat soran seassa ja ovat vielä lähes uimakyvyttömiä. Harjus puolestaan on kutenut aivan äskettäin. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) kehottaa välttämään kahlaamista virtavesien kutusoraikoilla. 

Taimen kutee syksyllä virtavesien soraikoille. Kutua varten taimennaaraat kaivavat soraikkoon kuopan, jonka naaras kutemisen jälkeen peittelee soralla. Mätimunat kehittyvät talven ajan soraikon sisässä.
Kun poikanen on keväällä kehittynyt tarpeeksi pitkälle mätijyvän sisällä, koittaa sen kuoriutumisen hetki. Kuoriutuminen alkaa maamme eteläosassa huhti-toukokuun vaihteessa. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sen myöhemmin poikaset kuoriutuvat.

Tyypillistä pienille poikasille sopivaa ranta-aluetta Simojoella. Kuva: Erkki Jokikokko.

Kuohkealla ja sopivan karkealla soraikolla poikaset jäävät soran suojiin piilottelemaan. Ne pysyttelevät soran suojissa, kunnes ovat kehittyneet riittävästi ja pystyvät uimaan. Soraikolta poikaset siirtyvät pienpoikasalueelle, jossa ne pysyttelevät alkukesän ajan, monin paikoin kesäkuun loppuun saakka. Useimmiten pienpoikasalueet ovat lähellä rantaa sijaitsevia matalia hidasvirtaisia kivipohjaisia alueita.

Harjuksen kutu ajoittuu virtavesissä touko-kesäkuun vaihteeseen. Ne valitsevat usein kutupaikkansa suvantojen alaosille sijoittuvilta hiekka-, sora- tai kivipohjaisilta alueilta. Harjuksenpoikaset kuoriutuvat noin kuukauden kuluttua kudusta.

”Jotta taimenen ja harjuksen mäti ja pienpoikaset saisivat kehittyä ja kasvaa rauhassa, on virtavesissä kahlaavan kalastajan hyvä välttää kahlaamista kutusoraikoilla ja pienpoikasalueilla. Helpoiten tämä tapahtuu esimerkiksi niin, että pyrkii astelemaan jokeen aluksi pintakiviä myöten, jolloin välttää pienpoikasten häiritsemisen. Joessa kahlatessa on keväällä ja alkukesästä hyvä vältellä matalaa aluetta ja kahlata mieluimmin hieman syvemmillä alueilla”, muistuttaa SVK:n kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju.

Lisätietoja:
SVK, kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050
SVK, kalatalousasiantuntija Petter Nissén, puh. 0500 440 923

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa.