Kalastus on eettisesti kestävä, perinteinen luontoharrastus

Kalastus on eettisesti kestävä, perinteinen luontoharrastus

Onkiminen on yleiskalastusoikeus, joka sopii niin lapsille kuin ikäihmisillekin. Se on suosittua mm. mökkeilyn yhteydessä. Kuva: Jaana Vetikko.

Kalastus on eettisesti kestävä perinteinen suomalainen luontoharrastus

Kalastus kuuluu olennaisena osana suomalaiseen elämänmuotoon ja kulttuuriin. Harrastusta ylläpitävät maamme laajat yleiskalastusoikeudet ja kesämökkikulttuuri. Suomessa on noin 1,5 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa (Luke 2016). Kalastus eri muodoissaan on maassamme edelleen merkittävä harrastus, joka sopii niin lapsille kuin ikäihmisillekin.

Onkiminen on yleiskalastusoikeus, joka sopii niin lapsille kuin ikäihmisillekin. Se on suosittua mm. mökkeilyn yhteydessä. Kuva: Jaana Vetikko.

Terveellisen lähiruoan lisäksi vapaa-ajankalastus tuottaa sen harrastajille ja yhteiskunnalle sosiaalista, kasvatuksellista ja taloudellista hyötyä. Vapaa-ajankalastajat kuluttavat rahaa kalastukseen 250 miljoonaa euroa vuosittain. Suoraa taloudellista hyötyä syntyy palveluita tuottavien yritysten ja toiminnassa tarvittavien välineiden kautta.

Vapaa-ajankalastus on merkittävässä osassa aktivoimassa ihmisiä liikkumaan ja edistämään työssä jaksamista. Myös kalastuksen henkistä ja fyysistä hyvinvointia lisäävät puolet ovat kiistattomia esimerkkejä työssä jaksamisessa ja eläkeläisten toimintakyvyn ylläpitämisessä. Vapaa-ajankalastus on mitä mainioin tapa kasvattaa lapsia ja nuoria terveeseen luontosuhteeseen, jossa kunnioitetaan ympäristöä ja luontoa. Tuore Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvitys osoittaa, että kalastus on yksi tehokkaimmista keinoista vahvistaa ja ylläpitää luontokontaktia.

Suomalaiseen vapaa-ajankalastukseen on aina kuulunut oleellisena osana saaliin kunnioittaminen. Koko kalastusharrastuksen eettisyys ja oikeutus on kuitenkin asetettu viime aikoina kyseenalaiseksi. Tämän kannan ovat tuoneet julki erityisesti eläinsuojeluaktiivit ja heidän järjestönsä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) katsoo, että kalastuksen eettisyyden kyseenalaistaminen liittyy yhteiskunnan kaupungistumiseen ja siitä seuraavaan luonnosta vieraantumiseen.

SVK ohjaa monipuolisesti kalastamaan vastuullisesti ja eettisesti sekä suosittelee kalojen välitöntä tappamista kalastustilanteesta riippumatta, ellei saalista ole tarkoitus vapauttaa. Ohjeet saaliin oikeaoppiseen käsittelyyn ja vapauttamiseen löytyvät osoitteista http://www.ottiopas.fi/alkukasittely/ ja http://www.ottiopas.fi/kalan-vapauttaminen.
Samalla SVK muistuttaa, ettei kalastuslain mukaan kenelläkään ole oikeutta tahallisesti estää tai vaikeuttaa luvallista kalastusta.

Otettavan kalan alkukäsittelyssä on neljä vaihetta: tainnuta, verestä, perkaa ja jäähdytä. Alkukäsittely alkaa tainnutuksella, joka tehdään napakalla iskulla kalan päähän sen aivojen kohdalle. Kuva: Jaana Vetikko.

 

Isot kalat ovat erittäin arvokkaita kalakannalle. Siksi ruokakalat kannattaa valikoida pienemmistä yksilöistä alamittoja ja muita sääntöjä noudattaen. Vapautus on syytä tehdä hellävaroen ja viivyttelemättä. Kuva: Jaana Vetikko.

 

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Markku Marttinen p. 044 759 9717, s-posti: markku.marttinen@vapaa-ajankalastaja.fi
tiedottaja Jaana Vetikko p. 050 525 7806, s-posti: jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa. www.vapaa-ajankalastaja.fi, www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen, www.fisuun.fi, www.ottiopas.fi, https://www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/