Korsholmin kunnostettu kohde on varmasti muinoin palvellut kalojen lisääntymisalueena, mutta ajan saatossa kohde on maatunut ja kasvanut umpeen eikä kaloilla ollut alueelle pääsyä kymmeniin vuosiin. Syksyllä 2021 kohteelle kaivettiin kosteikko, jonka pohja on n. 45 cm merenpinnan alapuolella. Samassa yhteydessä laitettiin kosteikon ja meren väliseen ojaan vettä kosteikossa pidättävä pato, jolla varmistetaan kohteen vesitys kudun jälkeen.
Kunnostettu kohde on puiden ympäröimä, merestä erillään oleva sankka ruovikkoalue, jonka maanpinta oli jo n.36 cm merenpinnan yläpuolella. Kuva on otettu ennen kunnostusta.
Kalojen kulku merestä kunnostettuun kutukosteikkoon tapahtuu kaivetun ojan kautta. Oja oli jo olemassa, mutta sitä syvennettiin, jotta kaloilla olisi siinä kulkumahdollisuus muulloinkin kuin poikkeusolosuhteissa.
Ojan merenpuoleinen pääty oli ennen kunnostusta täysin tukossa ja siihen oli muodostunut huomattavasti merenpintaa ylempänä oleva maakannas (jonka päällä kaivinkone on kuvassa), muodostaen vaellusesteen kaloille. Siispä yhteys mereen palautettiin kevyesti kaivamalla.
Meriyhteys on kaivettu auki. Kuvassa merivesi on korkealla, joten oja näyttää kokoaan leveämmältä.
Ojaan asennettiin lisäksi kosteikon kuivumisen estävä vaneripato. Asennus- ja kuvaushetkellä merivesi oli +26 cm ja vaneripadon yläreuna jätettiin tähän tasoon. Patoon sahattiin myöhemmin V-aukko, jotta kaloilla ja vedellä on pääsy padon yli myös normaaliveden aikaan.
Koko ruovikkoalue oli laajuudeltaa 8000-9000 m2. Tästä kaivettiin haukikosteikoksi n.3400 m2. Kaivuumassat sijoitettiin kosteikon ympärille jääneelle ruovikkoalueelle.
Kosteikkoon jätettiin tarkoituksella pieniä saarekkeita mm. linnuille ja muutenkin monimuotoistamaan kokonaisuutta. Veden alle tiputettiin kaivinkoneella myös joukko kasvillisuusmättäitä, jotta kosteikon vesialueella olisi edes hieman kasvillisuutta jo heti kaivuuta seuraavina vuosina.
Myös alueen pohjoisreunalla valmiiksi sijainnut avovesilampare…
…yhdistettiin kaivettuun kosteikkoon.
Havainnekuva alueen korkeussuhteista ennen ja jälkeen kunnostuksen. Lopputulosta voidaan kutsua vaikkapa tekofladaksi.
Padolle järjestettiin tulevina keväinä time-lapse -riistakameraseuranta. Kalojen kokoa voi arvioida pohjaan laitettujen laattaruutujen (10 cm x 10 cm) avulla.
Padon V-aukon alareuna on 10 cm meriveden normaalitason alapuolella. Kosteikosta valuva makea vesi houkuttaa kaloja nousemaan kosteikkoon kudulle, vaikka merivesi onkin tässä vähän turhan alhaalla.
Näin matalalla merivedellä nousu kosteikkoon ei enää onnistu, mutta paluu takaisin merelle päin on mahdollista.
Ennen kunnostusta otetussa ilmakuvassa kohteella ei näkynyt vettä. (ilmakuva 2017: Maanmittauslaitos / Paikkatietoikkuna)
Kunnostuksen jälkeisessä ilmakuvassa erottuvat hyvin kosteikkoon jätetyt saarekkeet sekä pienemmät kasvillisuusmättäät. (kuva: Google Maps)
Idea kohteen kunnostamisesta kiersi paikalliselta mökkiläiseltä Rapalan kautta Suomen Vapaa-ajankalastajien ”haukitehtailijoiden” tietoon. Kunnostetun alueen omistaja on Föreningen Konstsamfundet r.f.
Rahoitus: Kunnostuksen konkreettiset urakointikustannukset katettiin ELY-keskuksen myöntämällä tuella Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Selvitys-, suunnittelu- ja palkkakustannuksista vastasi SVK:n Haukitehdas-hanke, joka sai avustusta MMM:n jakamista kalastonhoitomaksuvaroista.
Urakointi: Kohteen urakoinnista vastasi Kaivinkoneurakointi Lönnqvist Oy.