Valkoja laskee peltojen läpi Hiidenveden Kirkkojärveen, tuoden mukanaan ravinteita ja kiintoainesta.
Hiidenveden kunnostus -hankkeen vuonna 2013 tehdyn selvityksen mukaan hauen kutualueet ovat Hiidenvedellä muuttuneet laajoilla alueilla huonosti lajin lisääntymiseen soveltuviksi, keväisen tulvavyöhykkeen kasvillisuuden liiallisesta tiivistymisestä johtuen, etenkin vieraslaji isosorsimon runsastumisen myötä.
Järven säännöstely, kuormitus ja kutualueiden heikkeneminen ovatkin tehneet Hiidenveden petokaloista erityisesti hauelle hallaa. Asian auttamiseksi Valkojan loppuun kaivettiin kaksialtainen vettä puhdistava kosteikko, joista alempi allas toimii myös kalojen lisääntymisalueena.
Ennen kunnostusta Valkoja lipui suoraan Kirkkojärveen. Laaja ja tasainen ”rantaniitty” ojan molemmin puolin tarjosi helpon paikan kaivaa kosteikko. Valtakasvina on vieraslaji isosorsimo.
Kone valmiina aloittamaan kosteikon kaivamisen.
Kosteikon alempaa allasta eli ”haukiallasta” syntyi varsin nopeasti, sillä kaivuusyvyys pidettiin matalana.
Tulevan vedensäätöpadon paikkaa ja tukielementtejä mallailtiin paikalleen ns. kuiva-asennuksena ennen kuin vedelle tehtiin reitti perille.
Heti kaivuun päätteeksi haukialtaan alempi puolisko näytti tältä. Isosorsimo on saanut kyytiä ja päällä on savea. Kaivuumassoista on tehty valli järven vastaiselle sivulle, että kosteikon vettä voi nostaa.
Haukialtaan vesi pidettiin kuitenkin pitkään alhaalla, että kasvillisuus saisi nopeammin jalansijaa kaivetusta pohjasta.
Patoa viimeisteltiin myöhemmin ja padon ohitse kulkeva kalojen nousu-uoma tehtiin samassa yhteydessä.
Kosteikon rakenteen havainnollistava piirros kosteikkosuunnitelmasta. Ylempi allas ensin laskeuttaa pelloilta saapuvaa kiintoainesta ja suurempi allas jatkaa veden puhdistamista toimien samalla haukikosteikkona keväisin (kuva: Esko Vuorinen / Silvestris luontoselvitys Oy).
Oikealla näkyy syvempää laskeutusallasta ja vasemalla haukiallasta. Välissä on kivetty kynnys, josta reilummalla virtaamalla tai tulva-aikoina ainakin osa kaloista pääsee ylös.
Ensimmäiset patorakenteet eivät itsessään olleet riittävän pitävät, joten asiaa paikattiin suurilla ja syvillä vanerilevyillä.
Alkukesällä 2020, reilu vuosi kaivuusta, kosteikossa on kasvillisuutta vielä melko niukasti.
Mutta kesän 2020 aikana kasvillisuus on jo löytänyt sijansa. Samalla kosteikkoon on ilmestynyt leväkakkuja, mikä ilmentää Valkojan veden ravinteisuutta ja että ravinteita kosteikkoon myös pidättyy.
Kesäkuun alussa 2022 kosteikolla järjestettiin talkoot Isosorsimon kitkemiseksi. Samassa yhteydessä muutama koehaavin nosto paljasti kosteikosta pulleavatsaisia eli hyvinsyöneitä hauenpoikasia.
Ilmakuva alueesta ennen kosteikon tekemistä (2017). (kuva: Maanmittauslaitos / Paikkatietoikkuna)
Ilmakuva alueesta pari vuotta kosteikon kaivuun jälkeen (2021). (kuva: Maanmittauslaitos / Paikkatietoikkuna)
Ilmakuva alueesta viisi vuotta kosteikon kaivuun jälkeen (2024). Kasvillisuus, ensisijassa isosorsimo, on alkanut vallata kosteikkoa ja vähentää sen vesipinta-alaa. (kuva: Maanmittauslaitos / Paikkatietoikkuna)
Rahoitus: Kosteikon toteutti ja kaivuukustannuksista vastasi LUVY:n Hiidenveden kunnostus -hanke. Haukitehdas-hanke oli mukana kosteikon haukialtaan ominaisuuksien suunnittelussa sekä vastasi säätöpadon kustannuspuolesta, johon saatiin tukea MMM:n jakamista kalastonhoitomaksuvaroista sekä Rapala-rahastosta.
