Kalastusmatkailu

Lausunto ”Kalastusmatkailun kehittämisen valtakunnallisesta
toimenpideohjelmasta 2008-2013”, 2.5.2008

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) esittää lausuntonaan
seuraavaa.

Suomessa on erittäin hyvät mahdollisuudet kasvattaa kalastusmatkailua ja sen
merkitystä työllistäjänä ja toimentulon lähteenä. Kalastusmatkailun kautta
voidaan kestävästi hyödyntää Suomen runsaita vesistöjä ja kalavaroja.

Toimenpideohjelmassa on listattu 20 toimenpide-ehdotusta, joilla
tavoitellaan alan tutkimuksen kehittämistä, neuvonnan ja hanketoiminnan
lisäämistä, markkinoinnin parantamista, kalastuslupajärjestelmän kehittämistä ja
kalavedenhoidollisia erityistavoitteita.
Esitetyt toimenpiteet painottuvat
kansainvälisen kalastusmatkailun kehittämiseen. Ne ovat pääosin kannatettavia ja
toteutettuina ne edistävät kalastusmatkailun kehittymistä.

Toimenpide-ehdotuksissa mainittu läänikohtaisen viehekalastusluvan
säännösten muuttaminen kalastusopastoimintaan sopiviksi tulee toteuttaa
mahdollisimman pian.

TOIMENPIDEOHJELMAN SISÄLTÖ

Kalastusmatkailu Suomessa pohjautuu nykyään ja lähitulevaisuudessa lähinnä
kotimaisiin kalastusmatkailijoihin. Suomalaiset asiakkaat edustavat kaikkia
kalastusmatkailun asiakasryhmiä satunnaisista kalastajista yritysryhmiin.
Kalastusmatkailun kehittämiseen tähtäävissä uusissa hankkeissa tulee huomioida
myös kotimainen kalastusmatkailu ja kehittää alaa palvelemaan sekä kotimaisia
että ulkomaisia kalastajia.
Myös kotimaisten kalastajien palvelujen tarve on
kasvussa ja vaatimustaso lähenee ulkomaisten kalastusmatkailulle asettamia
vaatimuksia. Suomalainen vapaa-ajankalastus on kehittymässä kohti monilajista ja
monipuolisesti eri kalastusmenetelmiä käyttävää vapakalastusta.
Kalastusmenetelmien erilaistuminen ja harrastajien erikoistuminen tulee näkymään
myös kotimaisen kalastusmatkailun kysynnässä.

Toimenpideohjelmassa pääpaino on valkolihaisten kalojen kalastuksessa. Se on
kannatettavaa ja sopii hyvin Suomen kalakantojen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Yhtälailla mahdollista ja tärkeää on myös lohikaloihin perustuvan
kansainvälisen ja kotimaisen kalastusmatkailun kehittäminen. Se vaatii muutoksia
lohenkalastuksen ohjauksessa ja lohenkalastuksen painopisteen siirtämistä
mereltä jokiin tai jokisuille.
Torniojoesta ja mahdollisesti muistakin
Pohjanlahden joista voidaan kehittää korkeatasoisia kalastuskohteita, mikäli
luonnonlohen tai istutetun kalan nousu jokiin ja jokisuille taataan.

Nykyinen merikalastusta suosiva politiikka ei anna hyviä lähtökohtia
lohenkalastukseen perustuvaan kalastusmatkailuun. Kalastusmatkailun kautta
saatava tulo lohen kalastuksesta olisi monikymmenkertainen merikalastukseen
verrattuna.

 

Suomen runsaat jokivesistöt ja koskialueet tarjoavat erinomaisen
mahdollisuuden myös muiden lohikalojen, kuten taimenen ja harjuksen kalastukseen
pohjautuvien uusien, pro-tason kalastuskohteiden perustamiselle. Tavoite on
saavutettavissa kalavesien hoidolla ja sitä tukevalla kalastuksen ohjauksella.
Toimenpideohjelmassa jokivesien mahdollisuuksia kalastusmatkailukohteina ei
oteta riittävästi huomioon. Jo nyt jokivedet ovat kotimaisen kalastusmatkailun
vetonauloja ja tulevaisuudessa niiden kehittämisen tulee olla yksi
päätavoitteista.

Hanketoiminnassa tulee yksittäisten kärkiyritysten sijaan keskittyä
laajempien alueiden yhteismarkkinointiin. Hankkeet voidaan rajata kalastusmuodon
tai vesistöalueen mukaisiksi kokonaisuuksksi. Yksittäisten, vakaalla pohjalla
toimivien kärkiyritysten markkinointiin viranomaisrahoituksella ei tule käyttää
liikaa voimavaroja. Vakiintunut, runsas kesäaikainen kysyntä ja rajallinen
palvelukapasiteetti voivat toimia kärkiyrityksien osalta kasvua rajoittavina
tekijöinä Uutta hanketoimintaa suunniteltaessa tulee selvittää
suunnittelualueiden osalta soveltuvan majoituksen käyttöasteita ja mahdollisia
alueen kalastusmatkailun kasvua rajoittavia tekijöitä Alueellinen hanketoiminta
on tarkoituksenmukaisinta suuren kasvupotentiaalin omaavilla kohteilla, joiden
kalastuslupa-asiat ja peruspalvelut ovat kunnossa.

Käynnistettävän hanketoiminnan yksi päätavoitteista tulee olla
hyödyntämättömien, olemassa olevien palveluiden ja kohteiden valjastaminen
toimimaan osana kalastusmatkailusektoria. Resurssien oikealla kohdentamisella
saavutetaan kustannustehokkaasti merkittävää lisäystä kotimaisten ja ulkomaisten
kalastusmatkailijoiden määriin.

Merkittävintä kasvupotentiaalia löytyy kalastusmatkailun sektorilla muun
muassa Kainuun ja Lapin alueiden suurten hiihtokeskusten hiljaisesta
kesäkaudesta. Pohjois-Suomen hiihtokeskusten ympäristöissä on poikkeuksetta
tarjolla hyviä kalastuskohteita sekä valkolihaisten kalalajien että lohikalojen
pyyntiin. Kohteissa vuokramökkien tarjonta on runsasta ja varustelutaso vastaa
kansainvälisiä vaatimuksia. Hiihtokeskuksissa on kesäkausina runsaasti
majoituskapasiteettia vapaana. Alueiden opas- ja safariyrityksien toimintaan
kalastus olisi luonteva lisä kauden jatkamiseksi. Monikieliset palvelut sekä
markkinointi- ja varausjärjestelmät ovat pitkälle kehitettyjä ja kalastuksen
lisääminen tarjontaan onnistuu suhteellisen pienin ponnistuksin hanketoiminnan,
neuvonnan ja koulutuksen avulla. Kainuussa ja Lapissa kalastuslupien saanti on
järjestetty esimerkillisesti ja lupa-asiat eivät rajoita
kalastusmatkailutoimintaa. Käytettävissä on laajoja joki- ja järvialueiden
yhteislupia ja lukuisia pienempiä erityiskohteita. Mahdollisina kohteina voidaan
mainita mm. Ruka/Kuusamon alue, Ylläs/Tornion-Muonionjoki ja Levi/Ounasjoki.
Pohjois-Suomessa kalastusmatkailun kautta luotavilla uusilla työpaikoilla olisi
myös suuri alueellinen merkitys.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Ehdotukset 7 ja 14
Toimenpide-ehdotuksissa on esitetty,
että kalastusmatkailupalveluiden myynti- ja markkinointiorganisaatioiden sekä
majoitusyrittäjien valmennus ja aktivointi hanketoimintoineen kuuluisi
Kalatalouden Keskusliiton vastuualueelle. Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestöllä on vapakalastuksesta ja siihen liittyvästä koulutuksesta
pitkäaikaisin ja paras osaaminen sekä tietämystä kansainvälisestä toiminnasta,
yritystoiminnasta ja markkinoinnista. SVK:n osaamista alueellisissa ja
valtakunnallisissa kehittämishankkeissa tulee hyödyntää toimenpideohjelman
tavoitteiden saavuttamiseksi.
Toimenpide-ehdotuksessa on esitetty
perustettavaksi päätoimisen kalastusmatkailuneuvojan asiantuntijatehtävää alan
järjestöön. Mikäli ehdotus toteutetaan, SVK esittää toimen perustamista Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön.

Ehdotus 13
SVK pitää tärkeänä, että mahdollisessa
valtakunnallisessa seuranta- ja asiantuntijaryhmässä on riittävä
vapaa-ajankalastajien edustus.

Ehdotus 18
Kalastusoppaiden toimintamahdollisuudet tulee
mahdollisimman pian turvata tarvittavalla kalastuslain muutoksella.

Ehdotus 20
Laaja-alaisten ”Ison kalan” pilottikohteiden
perustamista järville niin, että viranomaistoimenpiteillä rajoitetaan
yleiskalastusoikeuksia ja tuetaan elinkeinon harjoittamista (perusrakenteet ja
kalavesien hoito), SVK ei pidä kaikilta osin perusteltuna.
Kalaston
rakenteen muuttaminen halutunlaiseksi (isoja yksilöitä) onnistuu parhaiten
oikealla kalastuksen säätelyllä, joka kohdistuu erityisesti verkkokalastukseen.
Yleiskalastusoikeuksilla harjoitettavaa pyyntiä (onginta, pilkintä,
viehekalastus) voidaan kalastusoikeuksien rajoittamisen sijaan ohjata
käyttämällä tarkoituksenmukaisia alamittoja.