KEMIJOKISUU

Kalalajit

ahven, hauki, kirjolohi, lohi (merilohi), siika, taimen (järvitaimen), taimen (meritaimen)

Kalastustavat

Heittokalastus, Perhokalastus, Soutu-uistelu, Vetouistelu

Vesistö

Joki

Tyyppi

Laatu-apaja

KEMIJOKISUU

Kemijokisuu on keväällä ja syksyllä suosittu meritaimenen soutu-uistelukohde.

 YMPÄRISTÖ C

Kemijokisuulla Isohaaran voimalaitoksen alapuolella kalastus keskittyy lohen ja meritaimenen pyyntiin. isohaaran voimalaitoksesta on merelle matkaa noin 5 kilometriä. Joen virtaama vaihtelee runsaasti vesivoimalaitoksen käytön mukaan. Ympäristöltään Kemijokisuu on rakennettua aluetta. Kemijokisuuta voi kuvailla kaupunkikalastuskohteeksi.  Kalastusalueen maisemaan kuuluvat  Isohaaran voimalaitoksen massiivinen olemus ja E4-tien silta. Pohjoisranta on rakennettua rivi- ja omakotialuetta ja eteläranta pääosin rakentamatonta.

 Ympäristöinfo: Lapin ELY-keskus puh. 0295 037000 (vaihde) .

Kesä-toukokuun vaihteessa Kemijokeen alkaa nousta lohta. Kirkkaan lohen tavoittaa uistimella parhaiten kesäkuun alkupuolella vesien ollessa vielä viileitä.

 KALASTO B

Luontaiset kannat: Hauki, ahven, kuha, siika, lahna, made Istutetut kannat: Lohi, meritaimen, kirjolohi, siika. Kemijokisuuhun istutetaan suuria määriä lohen, meritaimenen ja siian poikasia vuosittain. Jokisuuhun nousee vuosittain runsaasti vaelluksen läpikäyneitä lohia ja meritaimenia. Samoin siikaa esiintyy runsaasti. Kirjolohta ja järvitaimenta on istutettu yläpuolisiin patoaltaisiin, joista niitä kulkeutuu myös jokisuulle. Jokisuussa lohiverkkojen määrä on ajoittain suuri. Isohaaran voimalaitoksien yhteyteen on rakennettu kaksi kalatietä, joita nousukalat käyttävät hyväkseen. Kalateitä käyttää noin 2000 kookasta lohikalaa vuodessa.

 Kemijokisuulla kalastetaan pääasiassa soutu-uistellen. Rannasta kalastukseen soveltuu parhaiten moottoritien ja Isohaaran voimalaitospadon välinen jokialue. Huomioi padon alapuolella oleva kalastuskieltoalue. Käytetyimpiä vieheitä ovat lohen ja taimenen pyyntiin tarkoitetut vaaput, mutta myös lusikkauistimia ja perhoja käytetään. Jokisuulle on rakennettu laavuja ja heittolaitureita kalastajille.  Kalastusaikaa alueella on ympäri vuoden.

  Kalastusinfo: Lapin ELY-keskus kalatalousyksikkö puh. 0295 037000 (vaihde) . Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Petter Nissén puh. 0500-440 923.

 PALVELUT A

LÄHIKALASTUSPAIKKA – kaupungin lähistöllä sijaitseva kalastuskohde (Kemi, Keminmaa).

Kemin ja Keminmaan kunnan läheisyys takaavat keskustojen monipuoliset palvelut.

 Alueen läheisyydessä on majoitusmahdollisuuksia mökki- ja leirintämajoituksesta aina hotellitasoon saakka. Kemijokisuun Kalastuskeskus kalastusalueen rannassa Vallitunsaaressa tarjoaa majoitusta huoneistohotellissa kävelymatkan päässä lohi- ja taimenpaikoilta, puh. 016-221 858.

 Vuokravälineitä ja vuokraveneitä soutu-uisteluun Kemijokisuulle tarjoaa Kemijokisuun Kalastuskeskus puh. 016-221 858.

 Kemissä ja Keminmaassa on tavarataloja, joista voi täydentää välinearsenaalia. Lähin kalastustarvikkeita myyvä kauppa Keminmaan City-Market on kävelymatkan päässä kalapaikoilta.

 Kemiin pääsee niin junalla, autolla kuin lentokoneellakin.

 Huollettuja veneluiskia on Keminmaassa jokisuulla yksi ja se sijaitsee pienvenesatamassa kalastusalueen välittömässä läheisyydessä. Laavuja ja tulipaikkoja on useita. Kemin puolella itärannalla on veneluiska Kuivanuoron venesatamassa.

 Oppaita välittää Kemijokisuun Kalastuskeskus puh. 016-221858.

 Kemijokisuun yhteislupa kattaa noin viisi kilometriä pitkän jokialueen Isohaaran voimalasta merelle. Yhteislupaa hallinnoi  ja myy Kemin kirkonkylän osakaskunta. Moottoritien sillan alapuolella joen itärannalla on pieni yhteislupaan kuulumaton vesialue. Viehekalastus on kielletty vaellussiian mädinhankintapyynnin ajan loka-marraskuussa. Lohikalojen syysrauhoitus ei ole alueella voimassa.

 Palveluinfo: Kemijokisuun Kalastuskeskus puh. 016-221858, Vallitunsaari.  Keminmaan kunta. Kemin kaupunki.

Kemijokisuun Kalastuskeskuksessa Vallitunsaaressa on ravintolapalvelut.

  Isohaaran 230 metriä pitkä kalaporras Kemijokisuun Vallitunsaaressa Isohaaran uuden voimalaitoksen yhteydessä.

Päivitetty 13.5.2020 Petter Nissén