Kalalajit

ahven, harjus, hauki, härkäsimppu (sisävedet), kuha, kuore, lahna, lohi (järvilohi), made, muikku, nieriä, salakka, siika, särki, taimen

Kalastustavat

Heittokalastus, Jigaus, Onginta, Pilkintä, Vetouistelu

Vesistö

Järvi

Tyyppi

Laatu-apaja

YÖVESI – SAIMAA

Yövedellä voi kalastaa, retkeillä ja veneillä. Kuva Janne Tarkiainen.

 YMPÄRISTÖ A ja B

Läntisintä Saimaata edustava Yövesi on alue, joka on pääosin kaukana Saimaan päävirtausalueesta. Louhivedeltä Varkaantaipaleen ja Nikin salmen kautta vetensä saava Yövesi ulottuu pohjoisimmasta osastaan Ristiinan Pökkäänlahdelta etelässä sijaitsevalle Liittokiven selälle saakka. Lähdettäessä matkaan Ristiinasta, kilometrejä kertyy noin 30 ennen kuin saavutaan alueen toiseen päähän. Yövesi koostuu jylhistä kalliomaisemista sekä heinikkoisista ranta- alueista. Saarten ja salmien pirstoma alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet niin veneilyyn kuin kalastamiseenkin. Alueen tunnetuimpia kohteita ovat muun muassa Pohjoismaiden suurimmat kalliomaalaukset Astuvansalmessa, sekä Suomen suurimman järven syvin kohta, jota myös Käenniemen kaivoksi kutsutaan. Syvyyttä tällä kohdalla on reilut 80 metriä ja se sijaitsee Pienen ja Suuren Riuttasaaren eteläpuolella. Matkaa Ristiinasta kalliomaalauksille tulee veneellä n.20 km.

 Ympäristöinfo: Visit Mikkeli kartta. Astuvansalmen kalliomaalaukset.

Yöveden hauki siiman päässä. Kuva Janne Tarkiainen.

 KALASTO B

Luontaiset kannat: ahven, särkikalasto, härkäsimppu, hauki, kuha, muikku, kuore, made
Istutetut kannat: siika, harjus, taimen, järvilohi ja nieriä.

Yövesi tunnetaan monipuolisesta kalastostaan. Tyypillisen järvikalaston lisäksi alueella tavataan taimenta, järvilohta sekä harvinaista Saimaan nieriää. Punalihaiset ovat pääosin peräisin istutuksista, mutta luontaisesti lisääntyviinkin voi alueella törmätä. Alueelta voi bongata myös Saimaan norpan, joka on palannut pitkän tauon jälkeen Yövedelle. Yövesi kuuluu Louhi- Yöveden kalastusalueeseen, Yöveden yhteislupa-alueen koko on n. 4300 ha. Pääosa Yövedestä kuuluu yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan erinomainen.

   Vaikka yövedenrannoilla on paljon mökkejä, löytyy rannaltakalastajalle vielä heittopaikkoja. Ahventa havittelevan perusvälineitä ovat jigit ja lipat, veneestä pilkkimistäkään ei ahvenen kalastajan kannata unohtaa. Talvella pilkkimistä harrastavan on muistettava liikkuessaan alueella, että jäät voivat olla heikkoja virtausten takia. Erityisesti salmissa ja kapekoissa tulee olla erityisen tarkkana jääpeitteen aikana.

 Vetouistelu on suosittu kalastustapa Yövedellä. Vetouistelijoiden saaliista suosituimpia ovat kuha, hauki, taimen ja järvilohi. Kuhan ja hauen uistelu painottuu Ristiinan puoleiseen Yöveteen, taimenen ja järvilohen suuremmille selille. Rasvaevälliset taimenet ja järvilohet ovat täysin rauhoitettuja ympäri vuoden. Kesä, heinä- ja elokuussa myös rasvaevätön järvilohi on rauhoitettu. Nieriä on rauhoitettu alueella läpi vuoden. Rasvaevättömän järvilohen alamitta on 60cm, taimenen 50cm. Kuhan alamitta 42cm.

Ristiina- Savisalo- Uittamonsalmi- Mustasaari- Salonselkä- Käenniemi
Ristiinan edustan vedet aina Savisaloon asti ovat hyvää kuhan ja hauen kalastusaluetta. Alueella kalastettavan tulee kuitenkin huomioida satamaan menevä veneliikenne sekä Pelloksen tehtaan syväväylä, jossa joskus vastaan tulee isompiakin paatteja ja tukkinippuja. Ristiinan edustan – Savisalon jälkeen vesi syvenee ja maisema muuttuu rännimäiseksi. Ajettaessa Haukkavuoren edustalle, luotain näyttää jo lähes viittäkymmentä metriä. Väylä kapenee aina Uittamonsalmen toiseen päähän saakka, josta alkaa Mustansaarenselkä. Alue soveltuu Uittamon salmen Mustasaarenselän puoleisilta karikkoalueiltaan hyvin ahvenen kalastukseen. Uittamonsalmen ja Haukkavuoren väliset syvänteet taas punalihaisen uisteluun. Alue kannattaa muistaa etenkin syksyisin, jolloin kovat tuulet pumppaavat kalaa kohti Haukkavuoren syvänteitä.

Saavuttaessa Mustansaarenselälle edessä aukeaa ensimmäinen selkävesi. Alue on jakautunut eteläpuolelta saarettomaan matalamman veden alueeseen sekä pohjoispuolelta saarten ja kivikoiden ympäröimään syvänveden alueeseen. Selän halkaisee lähes keskellä oleva Mustasaari, jonka pohjoispuolelta löytyy myös selän syvimmät kohdat. Oman leimansa alueeseen lyö Aartamaniemen takainen saarten pilkkoma-alue, jossa syvää vettä on paikka paikoin lähes rantakiville asti. Mustansaarenselkä tarjoaa hyvät mahdollisuudet ahvenen, hauen sekä punalihaisen pyyntiin läpi avovesikauden. Alkukaudesta veden ollessa vielä kylmää, hakeutuu erityisesti taimen eteläpuolen ensiksi lämpiäviin mataliin vesiin. Tällöin alue on myös melko varmaa hauen kalastusaluetta, josta osansa saavat myös punalihaisen pyytäjät. Ahvenen kalastuspaikkoja alueelta löytyy useita. Syvyydestä nousevat pakat, kivikot ja karikot ovat ahvenen mieleen. Yksi Yövedelle tyypillinen ahvenen kalastuspaikka löytyy Ristisaaren ja Kiistosaaren välistä, jossa matalikko nousee syvyydestä aivan veden pintaan.

Mustasaaren, Kiistosaarien ja Kuivasaaren kautta pääsemme Salonselälle, alueelle josta löytyy mielenkiintoa niin kalastajalle kuin myös nähtävyyksistä pitäville. Heti Väkkäräsaaresta pohjoiseen käännyttyä, eteen tulee Astuvansalmi, josta kuulut 5000 vuotta sitten maalatut taideteokset löytyvät. Astuvansalmesta luoteeseen mentäessä päästään Someenjärvelle, jossa voi käydä Kallioniemen kesäkahvilassa tankkaamassa veneen sekä itsensä. Someenjärven kautta pääsee myös Varkaudentaipaleen kanavaa pitkin Louhiveden puolelle, josta matkaa voi jatkaa mm. kohti Mikkeliä. Kalastuksen kannalta mielenkiintoisia paikkoja alueelta löytyy mm. Haapasaarten, Väkkärän sekä Astuvansaarten edustoilta. Himalansaaren ja Astuvansaaren puolestavälistä alkaa syvä juotti kohti Käenniemen selkää, joka kannattaa uistelijan myös kokeilla. Muita hyviä kalapaikkoja löytyy Salonselän länsilaidalta, Korkean ja Huhtasaaren edustoilta. Alueella ei kannata myöskään unohtaa Nihtiluodon edustan matalikkoa, jos mielii saada isoa ahventa. Nihtiluodon pohjoispuolelta lähtee väylä Lehtisen selälle, josta löytyy myös hyviä kalapaikkoja sekä komeita maisemia.
Nihtiluodon jäätyä taakse saavumme Himalansaaren etelä- kärkeen, jota myös Salonnenäksi kutsutaan. Tästä eteemme avautuu Käenniemenselkä, joka on monen uistelukalastajan luottopaikkoja. Käenniemen selältä löytyy myös Kaposaaren taukopaikka, jossa voi käydä huilaamassa ja syömässä eväitä. Käenniemen selältä väyliä pitkin koilliseen lähdettyä, päästään Hampunsalmen ja Kuitin selän kautta Liittokiven selälle, jossa Yöveden vedet yhtyvät Saimaan päävirtausalueeseen.

 Kalastusinfo: Mikkeli-Luonteri kalatalousalue.

Ristiinan vierasvenesatamassa on hyvä veneiden laskukuluiska. Kuva Janne Tarkiainen.

 PALVELUT B

        Yövedelle on helppo tulla. Alue löytyy Lappeenrannan ja Mikkelin väliseltä valtatieltä nro 13. Veneen voi laskea veteen Ristiinassa kirkkorannasta sekä rantatorilta. Lisäksi Himalansaaren laivalaiturilta löytyy soraluiska, johon pitää peruuttaa yhdistelmä hieman pidemmästä matkasta. Polttoaineen myyntiä, kauppa ja ravintolapalveluja alueella saa Ristiinasta. Lisäksi polttoaineenmyyntiä ja ravintolapalveluaja löytyy myös Kallioniemestä, Someenjärveltä. Mökkimajoitusta löytyy eripuolilta yövettä. Kalastajalle sopivia rantautumispaikkoja tulentekopaikkoineen Yövedellä on Savisalossa ja Kaposaaressa.

 Kalastusopaspalveluja Yövedelle tarjoaa Saimaa Fishing Travels.

 Astuvansalmen kalliomaalaukset.

 Yövedellä toimii 4300 hehtaarin kokoinen yhteislupa-alue. Lupien hinnat 15 €/pv, 60 €/v. Lupa on venekuntakohtainen viehekalastuslupa. Suurin sallittu vapamäärä 14. Mökkilupa / jokamieslupa 25 € (max. neljä viehettä).

Järvitaimenen ja -lohen alamitta 60 cm ja päiväkiintiö järvilohella 1 kpl. Nieriä rauhoitettu. Kuhan suositusalamitta 50 cm.

Yöveden yhteislupa-alueen luvan voi lunastaa netistä osoitteesta www.kalakortti.com. Luvan voi maksaa myös pankkiin Mikkeli – Luonteri kalatalousalueelle.

 Palveluinfo: Visit Mikkeli

Päivitetty 29.5.2020 Petter Nissén