Lapissa ja Kainuussa paras yhteistyö kalatalousalueissa

Lappiin ja Kainuuseen saatiin toimintakykyisimmät kalatalousalueet, rannikolla eniten ongelmia

Suomeen perustettiin alkuvuoden aikana 116 uutta kalatalousaluetta. Ne ovat kalavesien omistajien ja käyttäjien yhteisorganisaatioita, jotka huolehtivat alueen kalavesien hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä. Vesien suurimman käyttäjäryhmän eli vapaa-ajankalastajien edustaja tuli valituksi vain 69 alueen hallitukseen.

Kalatalousalueiden perustamisen myötä vanhat kalastusalueet lakkautettiin. Nyt uudet aiempaa vähälukuisemmat kalatalousalueet alkavat järjestää kalavesien hoitoa ja kalastusta maamme vesillä. Muutos on osa vuoden 2016 kalastuslain uudistusta.
Kalatalousalueet perustettiin kalavesien omistajien ja käyttäjien yhteisorganisaatioiksi, jotka vastaavat muun muassa alueen kalavesien hoidosta sekä kalastuksen säätelystä ja järjestämisestä. Kalatalousalueen jäseniä ovat kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.

Kalatalousalueen toimintaa tulevat ohjaamaan vuoden 2020 aikana valmistuvat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joissa määritetään raamit alueen kalavesien hoidolle ja kalastuksen järjestämiselle. Keskeisenä osana käyttö- ja hoitosuunnitelmaa on ”suunnitelma kalastuksen kehittämis- sekä edistämistoimenpiteiksi ja niitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi”.

Kalastuslain kokonaisuudistuksessa vapaa-ajankalastajien järjestöjen osallistumismahdollisuuksia kalastusta koskevaan päätöksentekoon pyrittiin parantamaan. Lain säätämisen yhteydessä ei kuitenkaan tehty muutoksia järjestöjen valitusoikeutta koskeviin säännöksiin, vaan lainsäätäjä valitsi ratkaisun, jossa järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvataan ensisijaisesti kalatalousaluetta ja alueellista kalatalouden yhteistyöryhmää koskevan sääntelyn avulla. Vapaa-ajankalastajien edustus kalatalousalueiden hallituksissa on siten ensiarvoisen tärkeää, jotta vesien suurimman käyttäjäryhmän toiveet sekä asiantuntemus tulevat kuulluiksi.

Vapaa-ajankalastajien nimeämä edustaja tuli valituksi 69 kalatalousalueen hallitukseen 116:sta eli noin 60 prosenttiin kalatalousalueista. Tulosta voidaan pitää välttävänä ja alueellisia eroja on paljon. Toimintakykyisimpiä alueet ovat Lapissa sekä Kainuussa, joissa lähes jokaiseen alueeseen valittiin vapaa-ajankalastaja hallitukseen. Myös Savon ja Karjalan alueella yhteistyö toteutui hyvin ja hallituksista muodostettiin jäsenistöltään monipuolisia.
Heikoiten vapaa-ajankalastajat menestyivät rannikon kalatalousalueilla sekä Hämeessä, joissa edustus jäi selvästi muun maan keskiarvosta. Positiivisena poikkeuksena merialueella voidaan pitää läntistä Suomenlahtea, jonka alueella yhteistoiminta toteutui erittäin hyvin.

Kalatalousalueiden tulevissa yleiskokouksissa tulee ottaa huomioon, että hallituksista muodostetaan jäsenistöltään monipuolisia. Tämä helpottaa alueen toimintaa sekä luo hyvän pohjan kalavesien eri käyttäjäryhmien toiveiden huomioon ottamiselle ja tarpeiden yhteensovittamiselle.

 

Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh. 0400 946 968, s-posti: janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa. www.vapaa-ajankalastaja.fi, www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen, www.fisuun.fi, www.ottiopas.fi, https://www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/